sunnuntaina, joulukuuta 25, 2005

Joulun ähkyä

Onneksi edes jouluna saa syödä. Tämä on ollut mielessäni viimeisten neljän päivän aikana. Paluu arkeen täältä vanhempien luota koittaa kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Tai oikeastaan jo tiistaina. Ennen sitä pitäisi yrittää päästää edes suunnilleen niihin mittoihin, joissa olin ennen tänne lähtemistäni. Tällä hetkellä jouluherkut pullottavat vatsassani sen verran hyvin, että uudet housut pitäisi ainakin löytää.

No, onneksi lomalla on ehtinyt myös lukea jotain ja rentouttaa näin mieltä. Nurmeksen kirjasto ei pettänyt minua tälläkään kertaa; Eugenio Giovenardin Isä Belmiron rikos tarjosi äärettömän mielenkiintoisen tirkistelyretken Katollisen kirkon kaksinaismoralismiin Brasiliassa. Kirjassa nuori homoseksuaali pappi Belmiro saa tehtäväkseen nostaa Brasilialaisen Vale Veden seurakunnan ulos jumalattomuudesta ja saada se kukoistamaan. Toki isä sen myös tekee, mutta tavalla joka ei miellytä kaikkia kirkossa. Hänen ainut rikoksensa tuntuukin olevan hänen ylitsevuotava rakkautensa ihmisiä kohtaan. Jopa pedofiliaa tai rikotuttuja selibaattilupauksia tuntuu olevan helpompi hyväksyä kuin homoseksuaalia katollilaispappia. Kirjan myötä saan vahvistusta yhä enemmän ajatukselle siitä, että kaikenlainen kiihkoilu, äärimmäisyyksiin tukeutuminen ja muutosvastarinta rappeuttaa ihmiskuntaa. Onneksi kirjan pohjimmiltaan positiivinen vire saa uskomaan elämään vaikka päähenkilön lopullinen kohtalo onkin surullinen.

Takaisin helsingissä odottaakin taas Tarjan vaalikampanja ja viimeisten viikkojen loppukiri. Viimeiset kuukaudet ovat menneet uskomattoman nopeasti - koko elämäni on kylläkin kietoutunut tavalla tai toisella presidentinvaaleihin ja niiden odotukseen. Enää kolme viikkoa - Tarja menee läpi jo ensimmäisellä kierroksella!

Klisee klisee - nyt kun minäkin sain aikaiseksi aloittaa tämän julkisen päiväkirjan, on tätä myös jatkossa päivitettävä. Toisaalta, saanpahan jotain tekemistä illoiksi, enhän muuten olekaan kiireinen. No, viimeiset päivät Nurmeksessa edessä: aion todella nauttia niistä täysin rinnoin - jääkaappiko kutsuu...ei, lenkille ja sitten sänkyyn jatkamaan hyvää kirjaa...Kuullaan!

1 kommentti:

Arto J. Virtanen kirjoitti...

Hienoa Jani, että liityt porukkaan!

Oli myös mielenkiintoista lukea miten tai millaisin keinoin vihjaat papin kirjassasi reformoineen seurakuntaansa..

Vietä hauskat viimeiset päivät Pohjois-Karjalassa!