Vähemmistönä Turussa

Pitkä päivä taas ohi. Aamulla painiskelin töissä ensi vuoden toimintasuunnitelman kanssa, illalla taas oli ÅSS:in seminaari Turussa, jossa alustin Pinkkiruususta ja ennakkoluuloista homoseksuaaleja kohtaan. Suomenruotsalaisten demariopiskelijoiden tapahtumassa toteutui hyvin käsite "vähemmistönä vähemmistön joukossa". Samalla tavalla kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat vähemmistönä yhteiskunnassamme ei myöskään olo ruotsinkielisenä demarina porvarillisessa kielivähemmistössä liene itsestäänselvyys. Sociologian professori Susan Sundback alusti aiheesta "Fördomar mot minoriteter". Alustuksesta kävi mm. ilmi kuinka "muukalaispelkoisia" suomalaiset tutkimusten mukaan ovat. Surullista. Tai paljon työtä lähinnä.

Kotimatkalla satuin samaan junaan HYY:n hallituksen jäsenten kanssa. Bongasin asemalta tutun toverin, joka oli ryhmän mukana. Rattoisasti jutellen kotimatka sujuikin nopeasti. Illalla olisi ollut vielä kutsu Tarjarockiin Tavalle, mutta päätin jättää keikan väliin ja kävelin kotiin puhuen puhelimessa ystäväni Tanjan kanssa. Miten rentouttavaa olikaan saada valittaa oikein olan takaa rankkaa elämäänsä...heh. Kello oli jo lähemmäs kaksitoista, kun viimein avasin kotioven. Ennen nukkumaanmenoa falafelien kärventämistä runsaassa öljyssä ja yöuni on taatusti pilalla. No, menen toimistoon huomenna hieman myöhemmin.

ÅSS seminarium i auditorium Parnassos i Arken 3.10.2006

18.00 Välkomsttal och information om seminariet

18.15 "Fördomar mot minoriteter. Varför uppstår de bland majoritetetsbefolkningen och hur upprättshålls de i samhället?", Professor i sociologi Susan Sundback

18.15 Diskussion

19.15 Kaffe, Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys

19.35 "Fördomar mot homosexuella och Pinkkiruusu rf.:s utmaningar i framtiden", ordförande Jani Ryhänen

19.55 Diskussion

20.10 Slutord och avslutning

Kolmelta kantilta katsottuna

Nopeasti edennyt alkusyksy on estänyt tehokkaasti aikomukseni kirjoittaa tänne. Välillä aika on vain otettava. Viime viikon maanantaina tulivat tulokset Helsingin Demareiden jäsenäänestyksestä. Tiukan kisan tuloksena olin itse 22. Viime viikko meni tulosta sulatellessa, olinhan asennoitunut siihen, että pääsen ehdolle. Kiitos vielä kaikille jäsenäänestyksessä minua äänestänyttä - olen joka tapauksessa tulokseen tyytyväinen. Taakseni jäi yli 40 ehdokasta, ja listalle päässeistä monet ovat kotoisin Helsingistä. Listalle pääsi myös hyviä nuoria ehdokkaita. Nyt listalle päässeiden 16 lisäksi sinne pääsee vielä neljä henkilöä. Lopullinen tulos selviää Helsingin Demareiden ylimääräisessä piirikokouksessa 7.10. Itse lähden tukemaan oman työväenyhdistykseni toista ehdokasta, Anna Mäenpäätä, jonka kanssa olen tehnyt läheistä yhteistyötä jo usean vuoden aikana ja joka on myös Pinkkiruusun hallituksessa. Anna on nuori, raikas vaihtoehto, jolla on kuitenkin vaativaakin työkokemusta.

Viime viikon alakuloa lisäsi läheisen menetys. Kaksi iso takapakkia ei ole kellekään hyväksi - ei varsinkaan samanaikaisesti. Päälle vyöryvät työ- ja yhdistysasiat ovat toisaalta pakottaneet ajatuksien siirtämistä muualle. Nyt jos koskaan voisin pitää lomaa. Edellisen kerran kunnollisen tauon pidin viime jouluna, pidempiaikaista lomaa saakin hakea vuosituhannen alkupuolelta. Olen toki nuori ja ensi kesänä (toivottavasti) minullakin on useamman viikon kesäloma, mutta välillä vituttaa suurten ikäluokkien valitus meidän nuoren sukupolven saamattomuudesta. Kun haluat menestyä, tarkoittaa se nykyään opiskelun, (pätkä)töiden, harrastusten, kuntoilun, sosiaalisen verkoston jne - yhdistelmää, jossa yhdelläkin osa-alueella epäonnistuminen tuntuu olevan menetys. Toki ennenkin on pitänyt tehdä paljon töitä, mutta uskon, että nykyään kohtuullinenkin menestyminen edellyttää usean osa-alueen hallintaa ja silloinkin kykyä keskittyä olennaiseen.

Viikonloppu alkoi kuitenkin kivoissa merkeissä. Perjantai-iltana olin Keskustan puoluetoimistolla poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajien yhteisen kannanoton julkaisemistilaisuudessa ihanaisen puheenjohtaja Hetan kanssa. Lehdistötilaisuuden jälkeen ilta jatkui punamultaisen hilpeissä merkeissä. Lauantaina olin taas ystäväni tupareissa Tampereella. Oras oli vääntänyt kämppiksensä kanssa 300 herkullista sushi-palaa, juomana oli Laitilan tuulimylly -limsaa. Juhlissa oli paljon vihertäviä (&sinertäviäkin) tuttuja, joiden kanssa oli hauska jutella ja saunoa. Osan juhlijoiden kanssa jatkoimme Tampereen yö-elämään, jossa oli tällä kertaa hieman tylsää. Aamulla naapurihuoneesta kuulunut puheensorina piti huolen siitä, ettei tullut nukuttua liian pitkään. Aamuisen vierailun silakkamarkkinoilla jälkeen söimme runsaan aamiaisen & katsoimme dvd:ltä animea.

Huomenna olen menossa Turkuun Åbo Akademin demariopiskelijoiden seminaariin puhumaan Pinkkiruususta på Svenska. Hieman perhosia vatsassa - en ole ruotsia nyt niin paljoa käyttänyt. Tämän päivän HS:ssa alkoi mielenkiintoinen artikkelisarja TUPO:sta ja kolmikannan tulevaisuudesta. Onko TUPO vain demareiden ja SAK:n ilkeä salajuoni ajaa työntekijöiden asemaa ja onko sillä aidosti tulevaisuutta. Artikkelissa mm. Soininvaara (vihr) kritisoi hallituksen puuttumista neuvotteluista ja kutsui neuvotteluja ennemminkin usein kaksikannaksi, ei kolmikannaksi. Lienee hyvä aina määräajoin tarkastella yhteiskunnamme päättäviä rakententeita kriittisestikin, muttei unohtaa mitä järjestelyillä on saatu aikaiseksi. Aito läpinäkyvyyden lisääminen mihin tahansa puolustaa toki aina paikkaansa.

Kuva SAK:n sivuilta

Ilmoittaudu tasa-arvoseminaariin

Demarinuorten ja Pinkkiruusun tasa-arvoseminaari

Demarinuoret järjestää yhteistyössä Pinkkiruusun kanssa
tasa-arvoseminaarin lauantaina 7.10. klo 11-17 Helsingissä PAM:n
hallituksen tiloissa Hakaniemessä. Seminaari on ilmainen
(Demarinuorten jäsenille maksetaan lounas sekä matkat halvimman
julkisen kulkuneuvon mukaan, kuitteja vastaan.)

Tarkempaa infoa tapahtumasta tulee vielä ennen tapahtumaa niille,
jotka ovat ilmoittautuneet.

Ilmoittaudu mielellään viimeistään torstaina 5.10. Anssi
Pirttijärvelle, ampirt(at)utu.fi / 044 363 0796!

OHJELMA

klo 11.00 Kahvit

klo 11.15 Tilaisuuden avaus
PAM:n nuorisosihteeri, demarinuorten varapuheenjohtaja Minna Räsänen

klo 11.30 Onko naisasia vain naisten asia?
Naisasialiitto Unionin kurssisihteeri Tanja Lehtoranta

klo 12.20 Lounas

klo 13.15 Tarvitseeko tasa-arvo miehiä vai miehet tasa-arvoa?
Tasa-arvoneuvottelukunnan mies- & mediajaoston sihteeri Jussi Aaltonen

klo 14.00 Mitä raamattu oikeasti sanoo homoseksuaalisuudesta?
Vesa Hirvonen, systemaattisen teologian tutkija, Helsingin yliopisto

klo 14.50 Miksi sosialidemokratian ja demarinuorten tulisi olla
feministinen liike?
Hanna Isbom, valtiotieteiden ylioppilas, demarinuori ja feministi.

klo 15.50 Päivän annin yhteenveto
Anssi Pirttijärvi

klo 16.00 Tauko

klo 16.10 Tarvitaanko demarinuorille tasa-arvojaos, mahdollinen tasa-
arvojaoston kokous.

Anssi Pirttijärvi
d-aktiivi, tilaisuuden järjestäjä
ampirt(at)utu.fi
044 363 0796

Netti takaisin käytössä

Kotinetti on ollut poissa käytöstä yli viikon. Sain yhteyden takaisin vasta äsken - kirjoitan kuulumisia pikapuoliin. Paljon on tapahtunut, sekä hyvää että ei niin valoisaa. Elämää siis.
J

KANNANOTTO: HEDELMÖITYSHOITOJA JATKOSSAKIN NAISPAREILLE JA ITSELLISILLE NAISILLE

Pinkkiruusun kannanotto hedelmöityshoidoista julkaistu 15.9.2006

HEDELMÖITYSHOITOJA JATKOSSAKIN NAISPAREILLE JA ITSELLISILLE NAISILLE

Sosialidemokraattinen hlbt-yhdistys - Pinkkiruusu ry vetoaa eduskuntaan, jotta tämä hyväksyisi hedelmöityshoitolain hallituksen esityksen mukaisessa muodossa ja sallisi hedelmöityshoitojen antamisen naispareille ja itsellisille naisille. Pinkkiruusu on erittäin huolestunut eduskunnan lakivaliokunnan suunnitelmista rajata hedelmöityshoidot vain parisuhteessa elävälle naiselle ja miehelle.

Hallituksen esityksessä ei olla luomassa uusia oikeuksia vaan kirjattaisiin lakiin reilun kymmenen vuoden aikana vakiintunutta käytäntöä. Naispareille ja itsellisille naisille hoitoja antavat vain yksityiset klinikat. Pääsääntöisesti kysymyksessä on ns. tahaton lapsettomuus. Hoitoa ei makseta julkisista varoista, vaan naisparit ja itselliset naiset maksavat itse kalliit hoidot.

Hallituksen esityksessä on monin eri tavoin huolehdittu hedelmöityshoidon avulla syntyvän lapsen edusta. Ratkaisun hoidon antamisesta tekee aina lääkäri ja hänen tulee varmistaa hoidon edellytysten olemassaolo. Hoitoa ei saa antaa, jos on ilmeistä, että syntyvälle lapselle ei voida turvata tasapainoista kehitystä. Hoitoa ei siis saa antaa kenelle tahansa sitä haluavalle.

Jotta luovutettuja sukusoluja voidaan käyttää muiden kuin heteroparien hoidossa, luovuttajan tulee antaa tähän nimenomainen suostumus. Ennen suostumuksen antamista luovuttajalle on kerrottava, ettei hänen ja lapsen välille synny oikeudellista sukulaisuussuhdetta, ellei hän nimenomaisesti suostu mahdolliseen isyyden vahvistamiseen. Ennen isäksi vahvistamisen mahdollistavaa suostumusta luovuttajalle on kerrottava isyyden vahvistamisen merkityksestä. Näin huolehditaan siitä, että siittiöiden luovuttaja suostuu luovutukseen täysin tietoisena luovutuksen vaikutuksista.

Lapsella olisi mahdollisuus saada tieto omasta alkuperästään. Luovutetusta sukusolusta syntyneellä lapsella olisi aina 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää sukusolun luovuttajan henkilöllisyys. Jos siittiöiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen, lapsen lisäksi myös äidillä on oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys. Näissä tapauksissa tieto voidaan antaa välittömästi lapsen syntymän jälkeen. Siten isyyden vahvistaminen on mahdollista lapsen ollessa alaikäinen. Hedelmöityshoidon avulla alkunsa saaneesta lapsesta ei siis välttämättä tule isätöntä.

Lasten edusta huolehtimisen kannalta on tärkeää huomioida myös hedelmöityshoitojen avulla jo syntyneiden lasten asema. Kuluneiden vuosien aikana kun hedelmöityshoitoja on annettu monille naispareille ja itsellisille naisille. Jos hoidot kiellettäisiin näiltä ryhmiltä, näiden lasten asema vaikeutuisi. He kun eivät ole tunteettomia lemmikkejä vaan olemassa olevia, normaaleja lapsia.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta pitää lakivaliokunnan suunnittelemaa rajausta perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmallisena ja toteaa hallituksen alkuperäisen esityksen vastaavan paremmin perustuslain yhdenvertaisuussäännösten tavoitteita. Myös Pinkkuruusu vetoaa perustuslain mukaiseen syrjimättömyyskieltoon, jonka mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan seksuaalisen suuntautumisen mukaan.

Pinkkiruusu korostaa sosiaalisen vanhemmuuden tärkeyttä. Useiden tutkimusten mukaan homot ja lesbot ovat yhtä hyviä vanhempia kuin heterotkin. Heidän perheisiinsä syntyneillä lapsilla on yhtä hyvät mahdollisuudet kasvaa tasapainoisiksi ja onnellisiksi aikuisiksi kuin heteroperheidenkin lapsilla. Myöskään yksinhuoltajuus ei ole este lapsen hyvinvoinnille. Tärkeintä on, että lasta rakastetaan ja hänen tarpeistaan huolehditaan. Kypsyys vanhemmuuteen kun ei riipu vanhempien parisuhteen muodosta.

Pinkkiruusu pitää tärkeänä myös isien aseman vahvistamista. Tässä oikea keino ei kuitenkaan ole hedelmöityshoitojen kieltäminen naispareilta ja itsellisiltä naisilta. Sen sijaan tarvitaan muutoksia vallitsevissa käytännöissä ja asenteissa muun muassa työelämässä ja avioerotilanteissa.


Lisätietoja:
- puheenjohtaja Jani Ryhänen, p. 050 5372 348
- varapuheenjohtaja Sanna Vallinen, p. 050 460 1611

Pitkä viikonloppu Nusessa...

Viikonloppu ja hyvän ystävän häät edessä. Eilen tuli täyteen 17 päivää töissä putkeen, pidän loppuviikon vapaata. Lauantaina on Tiinan ja Anssin häät Nurmeksessa -kiva päästä välillä hieman rauhoittumaan. Ajatuksissa on sulkea myös kännykkä ja avata se vasta ensi viikon alussa. Olin tapaamassa äsken opinnäytetyötä ohjaavaa opettajaa Lepuskissa, kohta yrityksen toiminnan suunnittelun tunnit ja sitten kotiin pakkaamaan...seitsemän jälkeen pitäisi ollakin Kuopiossa.

Kiitos Juha muuten siitä lehdestä - odotan innolla, että pääsen vastaamaan siihen ;)

Eduskuntavaaliteemani

Rakkaat ystävät ja toverit. Olen ehdolla Helsingin demareiden jäsenäänestyksessä ehdokkaaksi kevään 2007 eduskuntavaaleissa, numerolla 49. Kuten jo vähän aikaa sitten lupailin, voitte nyt lukea ohesta ajatuksiani ja teemani vaaleja varten.

Miksi olen lähtenyt mukaan?

Olen jo usean vuoden ajan halunnut vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Minulle sosialidemokratia ja politiikka on paras keino vaikuttaa asioihin. Vuodesta 2003 olen toiminut sosialidemokraattisessa liikkeessä ja tehnyt aktiivisesti töitä paremman, tasa-arvoisemman ja ihmisarvoisen elämän puolesta.

Toimiminen aluksi opiskelijapolitiikassa niin paikallisella kuin valtakunnan tasolla sekä myöhemmin laajempien kysymysten parissa on saanut minut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, politiikka on väyläni vaikuttaa. Politiikassa vaikuttaa nykyään suuret ikäluokat ja heidän arvonsa. Omalla toiminnallani haluan edistää, että myös nuoremmat sukupolvet pääsevät mukaan päätöksentekoon - jo nyt.

Tasa-arvon lisääntyminen elämän eri sektoreilla

Itselleni kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Haluan toimissani vaikuttaa erityisesti siihen, että vähemmistöihin kuuluvien ihmisten tasa-arvo ja oikeudet toteutuisivat paremmin yhteiskunnassa sekä erityisesti työelämässä. Juuri perustetun sosialidemokraattisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (hlbt) oikeuksia ajavan yhdistyksen, Pinkkiruusu ry:n puheenjohtajana haluan vaikuttaa myös siihen, että tietoisuus hlbt-vähemmistön asemasta ja ongelmakysymyksistä lisääntyisi. Yhdistyksen yksi päätarkoituksista onkin vaikuttaa positiivisesti ihmisten kielteisiin asenteisiin ja ennakkoluuloihin hlbt-vähemmistöjä kohtaan. Tasa-arvoa saavutetaan myös lainsäädäntöön vaikuttamalla. Avioliittolakia tulisi muuttaa siten, että se mahdollistaisi avioliiton samoine oikeuksineen myös samaa sukupuolta oleville pareille sisältäen luonnollisesti mahdollisuuden perheen sisäiseen että ulkoiseen adoptioon.

Työelämä on muuttunut - mitä on käynyt työn arvostukselle?

Nykyään varsinkaan nuoret ihmiset eivät aloittaessaan työuraa voi olla varmoja, että sama työsuhde kestää muutamaa kuukautta pidempää –- saati sitten vuotta. Pätkätyöt ovat todellisuutta suurimmalla osalla nuoria työntekijöitä. Ammattiyhdistysliikkeen on pystyttävä vastaamaan kysymykseen ja parannettava lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien henkilöiden asemaa työmarkkinoilla. Ammattiyhdistysliikkeen tulee ennakkoluulottomasti käydä keskustelua niin työnantajapuolen kuin poliittisten puolueiden kanssa - liittorajoista välittämättä.

Koulutuspoliittiset ratkaisut luovat pohjan suomalaiselle hyvinvoinnille

Koulutuspolitiikan sektorilla tapahtuvilla päätöksillä on kauaskantoiset seuraukset. Koulutuspolitiikassa tehtävillä päätöksillä on ohjattava koulutuspaikkoja erityisesti aloille, joilla tulevaisuudessa arvioidaan syntyvän voimakasta työvoimapulaa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostusta on lisättävä siten, että nuoret ottaisivat ammatillisen koulutuksen täysiarvoisena vaihtoehtona pohtiessaan koulutuspaikkaa. Palvelualoille syntyvien työpaikkojen palkkauksen on oltava kilpailukykyistä ja palkalla on tultava toimeen myös suurimmilla paikkakunnilla. Korkeakoulutuksen duaalimallinen rakenne on säilytettävä selvänä myös tulevaisuudessa. Näin voidaan taata se, että kummallakin korkeakoulusektorilla, ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla, ovat resurssit kohdallaan tuottaa laadukasta ja tarpeisiin vastaavaa koulutusta.

Mitä on tulevaisuus?

Sosialidemokraattisen liikkeen tulevaisuus on nuorissa. Nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osallistumiseen erilaisissa yhteyksissä, on helpotettava selvästi. Entisenmallista paikkaan sidottua puoluetoimintaa on kyettävä uudistamaan ja rinnalle tuotava myös muita toiminnan muotoja. Tulevaisuudessa varsinkin uusia nuoria kiinnostaa entistä enemmän jonkun tietyn asiakokonaisuuden ympärille syntynyt toiminta. Hyvän esimerkin tästä antaa HLBT-aktivismi, jolla ollaan saatu houkuteltua liikkeen pariin paljon uusia toimijoita. Vaikuttamisen väylän tarjoaa politiikka ja poliittinen puolue, jonka kautta myös tietyn asiakokonaisuuden
ympärille järjestäytynyt ryhmä voi vaikuttaa. Tämä antaa toimijoille uskoa siihen, että poliittisissa prosesseissa voi vaikuttaa olemalla aktiivinen ja uskomalla aatteeseen. Sukupolvien välistä keskusteluyhteyttä on ennemminkin madallettava tuomalla erilaiset ihmiset yhteen uudenlaisissa toimintamalleissa.


Ole minuun yhteydessä.

Kuulen mielellään ajatuksistasi ja olen valmis oppimaan uutta. Tule tukemaan työtäni paremman ja tasa-arvoisemman elämän ja valoisan huomisen puolesta.

T,
Jani
numero 49 jäsenäänestyksessä
jani(a)janiryhanen.com
050-5372348

Helsinkiin uusi olohuone!

Kuvassa Seattlen uusi pääkirjasto
Viikonloppuna oli Demarinuorten uusille jäsenille tarkoitettu TTD-koulutus Riihimäellä. Tilaisuus meni innostavissa merkeissä. Luennoimassa oli itseni ja puhis Hetan lisäksi mm. kansanedustaja Jouko Skinnari ja Satu Taiveaho. Iltaruokien kanssa olleen häslingin seurauksena saimme tutustua myös Riihimäen öiseen ravintolatarjontaan. Kyseessä oli kolmas järjestämäni tapahtuma ja ensimmäinen, jonka järjestin kokonaan itse. Osallistujat tuntuivat vielä tykkäävänkin siitä - mikäs sen mukavampaa.

Elävä kaupunki tarvitsee tilaa

Viime viikon loppu oli muutenkin aika kiireistä aikaa. Torstaina vieraakseni tuli hollantilainen kaverini tyttöystävänsä kanssa, jolle sain toimia kaupunkioppaana. Samana iltana oli myös kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan strategiaseminaari. Päällimmäisenä ajatuksena semmasta vahvistui näkemykseni siitä, että kaupunki tarvitsee uuden keskustakirjaston. Mielestäni pääkaupunkiimme on tärkeä saada kaikille avoin, kulttuuri- ja kirjastotila. Kun mietin miten kotikaupunkini Nurmeksen kulttuuri- ja kirjastoelämä mullistui 90-alussa uuden Nurmes-talon myötä, voin vain visioida mitä vastaavanlainen rakennus voisi merkitä Helsingille.

Käytännössä vietin koko lapsuuteni ja nuoruuteni melkein kokonaan joko kulttuuritalolla tai sen liepeillä. Miten ihanaa olikaan syventyä kirjoihin houkuttelevilla sohvilla tai käydä netissä aikana, jolloin kotikoneet eivät olleet vielä jokaisen kotitalouden ulottuvilla. Tila oli suunniteltu siten, että ihmisillä oli mahdollisuus viettää siellä aikaa - usein itsekin jäin sinne sulkemisaikaan saakka. Samaa ei voi sanoa Helsingistä. Paikalliset kirjastot ovat yhtä houkuttelevia kuin pölyinen arkistohuone. Jotain on siis tehtävä.

Lähin hyvä esimerkki kaikille avoimesta tilasta, jossa voi viettää aikaa on Tukholmassa sijaitseva Kulturhuset, joka Sergelin torin vieressä ei ole voinut jäädä huomaamatta jokaiselta kaupungissa vierailleelta suomalaiselta. Vaikkei rakennuksessa kirjastoa olekaan, on sen monipuoliset tilat soveltuneet monenlaiselle toiminnalle aina musiikista teatteriin. Suomalaiset ovat yksi maailman lukuintoisimmista kansoista. Tällainen pääasiassa kirjoitetulle taiteelle omistettu monumentti olisi samalla kiitollisuuden osoitus menneille sukupolville ja lahjana tuleville. Rakennuksen tulisi olla monikäyttöinen ja helposti lähestyttävä. Sähköisten medioiden tulisi olla tärkeässä roolissa rakennusta suunniteltaessa. Aikataulullisesti kirjasto voisi olla valmiina esim. vuonna 2017, jolloin Suomi täyttää 100-vuotta. Sekä toiminnallisesti että ulkoisesti toimiva kirjasto täydentäisi upeasti rakennettua keskustaa Kiasman, Pikkuparlamentin sekä Sanoma-talon jatkeena.

Uuden keskustakirjaston rahoituksessa tulisi alusta lähtien hakea myös uusia rahoitusmuotoja pelkän valtion tai kaupungin rahan lisäksi. Maailmalla on lukuisia hyviä esimerkkejä siitä, miten yksityisellä rahalla saa myös hyvää aikaan. Tilasta ei saa tulla tietysti ainoastaan yksityisesti rahoitettua hanketta, vaan julkisen vallan on oltava tukemassa tätä upeaa hanketta. Oikein toteutettuna hanke voisi tuoda Helsingille mainetta myös entistä upeamman arkkitehtuurin kaupunkina. Kuinka moni esim. on valmis matkustamaan Sydneyhin jo pelkästään sen oopperatalon vuoksi.

Uusi tila toimisi "olotilana" sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta kuluttaa jatkuvasti rahaa ja joille keskustan kaupallisuudelle omistetut pyhäköt ovat kaukaisia. Kirjastossa tulisi järjestää ilmaisia kursseja ikäihmisille, työttömille ja muille, joille sähköisten viestintävälineiden käyttö on vierasta tai se on muuten mahdotonta. Tila toimisi symbolina koko Suomen historialle ja tulevaisuudelle. Olen varma, että aiheesta riittä puhetta runsaasti lähivuosina. Ainakin itse olen täysin hankkeen takana.

Perjantaina oli Helsingin demareiden järjestämät syysbileet ravintolalaiva Wäiskissä. Juontokeikka Annan kanssa meni oikein hyvin - ainakin omasta mielestäni. Saimme nähdä myös uunituoreen Stadin Ruusun painoksen. Itsenäni harmitti, että oma mainokseni oli tippunut lehdestä kokonaan. Toivotaan, ettei valintani eduskuntavaaliehdokkaaksi jää tuosta kiinni ;)

"This is Madonna calling..."

Kiitos Anssi soitostasi - liikutukseni oli hyvin voimakasta Madden laulun jälkeen ;-))
(onnellisen katkerana kämppikselleni, joka ystävällisesti soitti maailman ihanimman laulajan konsertista Amsterdamista äsken mulle Like a virginin aikana...)

Pesen astiat koko ensi viikon!!

Jäsenäänestys alkakoon!

Syksy on taas täällä. Sen huomaa suoraan siitä, kun kotiintuloaika venyy entistä myöhäisemmäksi. Tänään tulin kotiin vasta puoli yhdentoista aikaan. Duunin jälkeen tapasin opinnäytetyöparia, jonka kanssa kävimme läpi ONTin nykyistä tilaa. No jaa, huomenna ja keskiviikkona olisi tarkoistus omistaa illat taas pelkästään sille.. Tänään kävin myös pitkästä aikaa spinnaamassa salilla. Mikä euforinen tunne siitä tuleekaan, kun on polkenut tunnin pyörää täysillä. En ole onneksi turhaan rehkinyt; tiukka saliohjelma on purrut ja olen saanut tuloksiakin aikaan. Rasvaprosentti on pienentynyt huomattavasti sekä jaksaminen on mitä mainioin.

Töissä on ollut normaali vaalikevättä pohjustava hässäkkä. En tiedä onkohan normaalia, mutta itse olen nauttinut olla töistä d-nuorissa. Päivät ovat täyttyneet tapahtumien suunnittelusta sekä rutiinitöistä, joita omassakin hommassa on yllättävän paljon. Viime viikolla aloitettu toimiston sisustusprojekti on saatu pian päätökseen, huomenna olisi tarkoitus saada viime silaus seiniin maalin muodossa.

Myös syksyn toinen suuri projekti, valmistautuminen eduskuntavaaleihin lähestyy. Tänään päättyneessä Helsingin demareiden jäsenasettelussa tulee olemaan 63 ehdokasta ehdokkaaksi, joista olen itse yksi. Helsinkiläisillä puolueen jäsenillä on mahdollisuus 4.-24.9. järjestettävässä jäsenäänestyksessä valita tästä joukosta ehdokkaat, jotka päätyvät lopulta demareiden 21:ksi kansanedustajaehdokkaiksi ensi kevään eduskuntavaaleissa. Lähiaikoinen julkaisen täällä blogissani tarkemmin eduskuntavaaliteemani - olen halunnut lähteä mukaan avoimin mielin ja täynnä intoa. Tule ihmeessä mukaan porukkaani tekemään kampanjaani ja viemään eteenpäin unelmaa tasa-arvoisesta ja erilaisuutta ymmärtävästä Suomesta - ja maailmasta.

Samalla kutsun kaikki mukaan tämän viikon perjantaina järjestettävään Helsingin demareiden yhteiseen vaalijuhlaan ravintolalaiva Wäiskissä, jonka juonnan yhdessä ihastuttavan Anna Mäenpään kanssa.

Kuva Stadin Demareiden kotisivulta

Demaribileet 1.9. Wäiski-laivalla Hakaniemen rannassa

Perjantai 1.9. Demaribileet Wäiski-laivalla Hakaniemen rannassa klo 18.15 -24.00

Asiaa illan aluksi:

Klo 18.15.–19 Eläkeläisten ja ikäihmisten palvelut; vastaajina kaupunginvaltuutetut Astrid Gartz ja Kari Lehtola sekä sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen

Klo 18.15–19 Kulttuuripolitiikka Helsingissä; kaupunginvaltuutettu Päivi Lipponen ja kulttuuritoimen johtaja Pekka Timonen

Klo 19-19.45 ”Suomi-laivan tulevaisuus ja kilpailukyky” opiskelija Lauri Holappa

Klo 19–19.45 Kyselytunti päättäjille, Tarja Kantola, Tuula Haatainen, Maija Anttila, Sirkka-Liisa Vehviläinen, Jouko Malinen - päättäjiä tenttaa Risto Kolanen

Illan viihde-ohjelma – tanssia ja laulua !
- Tanssitrio Dan Anton ja solistina Helena Lindgren n. 21.30
- karaoke 21.00
Onko nälkä?
Kaikki voivat halutessaan varata laivasta pöytiä ruokailua varten. Seisovapöytä vain 12 €., varaukset 30.8. mennessä sähköpostilla waiski@waiski.com

Kesän viimeinen ToveriTerassi Kappelissa to 24.8. klo 19

Tervetuloa terdelle!

ToveriTerassi-kiertue päättyy tänä kesänä aivan Helsingin ydinkeskustaan -
viimeinen ToveriTerassi järjestetään torstaina 24.8. klo 19 alkaen ravintola
Kappalissa, osoitteessa Eteläesplanadi 1 (Espan puiston Kauppatorin puoleisessa
päädyssä) - tule ja tapaa ruskettuneita tovereita ennen kiireistä vaalisyksyä.

Riippuen säästä, olemme joko Kappelin terassilla tai sisällä kahvilassa.
Terassia isännöi myös tällä kertaa Helsingin seudun sosialidemokraattiset
ammattikorkeakouluopiskelijat - HESAKO ry. Lisätietoja ravintolasta löydät
osoitteesta http://www.ravintolakappeli.com/ .

Haastattelu julkaistu Helsingin Sanomissa 19.8.2006

Haastattelu julkaistu Helsingin Sanomissa 19.8.2006
Sdp:n homoyhdistyksen johtaja haluaa vähemmistöille osastot ammattiliittoihin

Jani Ryhänen paheksuu suomalaisten "mukasuvaitsevaisuutta"

"Suvaitsevainen maa, jossa vähemmistöt ja valtavirta rakastavat ja ymmärtävät toisiaan. Ja minä pääsen kirkossa naimisiin", Jani Ryhänen kuvailee unelma-Suomeaan. Hän johtaa Sdp:n kupeeseen perustettua Pinkkiruusua, Suomen ensimmäistä poliittista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavaa yhdistystä. Se levittää tietoa vähemmistöistä erityisesti Sdp:n sisällä.


Kuva Christian Westerback / HS
Pinkkiruusun puheenjohtaja Jani Ryhänen, 26, uskoo, että ensi vaalikaudella eduskunnassa on enemmän julkihomoja kuin nykyään. "Kaapista ei ole pakko tulla ulos, mutta julkisuus lisää suvaitsevaisuutta", hän sanoo.

Myös ammattiliitoissa ja armeijassa pitäisi Ryhäsen mukaan olla osastot seksuaalivähemmistöille. "Suurin osa suomalaisista on työelämässä. Siksi se kenttä täytyy saada suvaitsevaisemmaksi. Olen itse hakeutunut työpaikkoihin, joissa homous ja lesbous hyväksytään", Demarinuorissa järjestö- ja koulutussihteerinä toimiva Ryhänen kertoo.

Vaikka demareissa on seksuaalivähemmistöjen puolestapuhujia, puolueesta löytyy Ryhäsen mukaan myös kielteisiä asenteita. Usein suomalainen väittää hyväksyvänsä vähemmistöt, mutta suvaitsevaisuus on näennäistä, hän sanoo. "Kaikki on hyvin, kunhan ei kerro olevansa homo tai lesbo. Esimerkiksi eräs opettajana toimiva homo mainitsi aamunavauksessa jotakin miesystävästään. Rehtori sanoi, ettei lapsille saa kertoa tuollaista."

Juuri koulujen pitäisi Ryhäsen mielestä kasvattaa lapsia suvaitsevaisuuteen. "Oppikirjoissa pitäisi olla erilaisia perhemalleja, kuten kahden miehen perheitä eikä aina Matti, Maija ja kaksi lasta. Myös homon käyttö haukkumasanana pitäisi karsia. Eivät lapset edes tiedä, mitä sana tarkoittaa."

Sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa Ryhäsen mielestä uudistusta. Hän kertoo kamppailleensa Kelan kanssa asumistukea hakiessaan. Kelalle piti todistella, ettei Ryhäsen naispuolinen kämppis ole hänen avopuolisonsa.
"Jouduin pyytämään vanhemmiltani todistuksia, että olen homo. Se oli nöyryyttävää. Sosiaaliturvajärjestelmästä pitäisi poistaa eriarvoistavat kohdat."

Suomi on Ryhäsen mukaan kansainvälistymisen takia murroksessa, joka tekee yhteiskunnasta suvaitsevaisemman.
"Uusien sukupolvien myötä asiat muuttuvat", Ryhänen sanoo. Sen jälkeen Pinkkiruusua ei enää tarvita, koska silloin Ryhäsen unelma-Suomi ja Pinkkiruusun tärkeimmät tavoitteet ovat toteutuneet: Lainsäädäntö on uudistettu niin, että seksuaalivähemmistöillä on samat oikeudet kuin valtaväestöllä. Hedelmöityshoitolaki sallii hoidot naispareille ja homoparit voivat adoptoida lapsia. Ja Ryhänen saa kirkkohäät. "Muutokset tapahtuvat viidessä vuodessa", Ryhänen arvioi.

Tanja Aitamurto / Helsingin Sanomat

TIETOKULMA
Pinkkiruusu ajaa HLBT-asiaa

- Pinkkiruusu ry ajaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Vähemmistöjä ovat homo-, lesbo-, bi- ja trans-henkilöt eli HLBT-henkilöt.
- Heinäkuussa perustettu Pinkkiruusu on Suomen ensimmäinen poliittinen HLBT-asioihin keskittyvä yhdistys.
- Pinkkiruusu toimii Sdp:n kupeessa ja yhteistyössä puolueen kanssa samoin kuin sosiaalidemokraattinen ympäristöliitto Villiruusu ry. Yhdistyksillä ei ole virallista asemaa puolueessa.
- Pinkkiruusu kerää tulonsa jäsenmaksuin.
- Yhdistykseen liittyvän ei tarvitse kuulua Sdp:hen. Yhdistyksessä on noin 70 jäsentä.

Sateella Naantalin auringon alla

Lehtikatsaus tällä viikolla alkaa HS:n NYT-liitteestä, "Hehän ovat kuin kaksi marjaa..."-osiosta, jossa tänään oli Eero Heinäluoma, valtiovarainministeri sekä Bobby Hill, Kukkulan kuningas -televisiosarjan poika. Eero ja Bobby - onpas hauskaa. Samaisessa numerossa oli artikkeli Tulevaisuuskoulusta, jota vedin toissa viikolla Kauniaisten Työväen Akatemialla. Toimittaja Katja Martelius kirjoitti koulutuksesta ikäänkuin kuunteluoppilaan asemasta, hieman naivisti todeten asioita. Sinänsä mielenkiintoisesta aiheesta (poliittisen nuorisojärjestön koulutustoiminnasta) oli saatu aikaan suhteellisen mitäänsanomaton aukeaman artikkeli, jossa toimittaja analysoi lähinnä väliajoilla syömiään ruokia. Itse ilmiö, nuorille suunnattu poliittinen koulutustoiminta ja sen luonne, jäi vähemmälle huomiolle. Olihan viikon aikana alustamassa myös Matti Ahde, jonka rusketusta toimittaja sitten kommentoi... Pitkin päivää olen saanut kommenttia artikkelista. Olihan se juttu, muttei antanut kovinkaan todenmukaista kuvaa koulutuksesta. No, ehkä kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta...

Havahduin viime viikkona miten paljon uusia baareja Helsinkiin on avautunut. Puolessakaan en ole ehtinyt vielä vierailla kun jo toisesta päästä paikat menevät kiinni. Uusin tulokkaista taitaa olla Den Kungliga klubben, jonka avajaisia viime perjantaina vietettiin. Paikalla oli kaupungin kaikki suomenruotsalaiset ja minä, tietysti. Menin oikeasti mukaan, jotta näkisin ystäväni Kirsin, jota en ollut ehtinyt tavata pitkään aikana. Kirsin kanssa meillä on projekti saada opinnäytetyö valmiiksi vielä tämän syksyn aikana.

Alkuviikko sujui osaltani tiukasti aikataulutetusti: Maanantaina oli vuorossa SD:n toimitsijoiden koulutus Pajulahdessa Nastolassa, jonka jälkeen palasin illaksi vielä Helsinkiin. Saman iltana tapasin Tuomon, jonka kanssa opinnäytettä väännän. Pienoinen epätoivo hiipi mieleeni kun tajusin miten paljon tehtävää vielä on...elokuun viikonloput vähenevät, muttei kirjoitettava.



Tiistaina suuntasin taas Naantaliin, jossa meillä oli vaalituttujen kanssa muistelot. Samana iltana tapasin myös vanhan ystäväni Maaritin, jonka opissa opiskelin englantia seitsemän vuotta sitten. Keskiviikkona tapasin veljeni, joka pysähtyi Helsingissä matkallaan Milanoon. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun veljeni vieraili luonani. Eilen annoin haastattelun HS:lle, joka teki juttua Pinkkiruususta. Haastattelu on lehdessä huomenna lauantaina. Loppuillaksi lähden keskustaan tapaamaan kavereita...

Kuvat Wikipedia.org ja Haka Kekäläinen

Innostunutta porukkaa

Tänään oli Pinkkiruusun hallituksen ensimmäinen varsinainen kokous. Paikalla oli suuri osa hallituksesta ja saimme suunniteltua hyvin tulevan syksyn toimintaa. Kokouksen jälkeen tuli mahtava fiilis siitä, miten innostunutta ja sitoutunutta hallituksen jäsenet tuntuvat olevan - kiitos vielä. Ensimmäiset jäsenistölle suunnatut tapahtumat on tarkoitus järjestää syyskuussa. Tietoa tapahtumista saa ainakin blogistani sekä Pinkkiruusun sähköpostilistalta. Myös kotisivut ovat työn alla. Viikonloppuna on vapaata ja voi keskittyä opinnäytetyön kirjoittamiseen... aika mennä nukkumaan.

80's back!

Lähdin eilen illalla ystäväni Tedin houkuttelemana Miami Vice -leffan afterpartyihin Stockholm Diskotekiin. Paikalla oli runsaasti 80-luvun olkatoppauksia ja takatukkia - ah, niin ihanaa. Illan kruunasi junttidiskon kuningatar, Samantha Fox. Ilta venyi aiottua pidemmälle, ja päätyi lopulta Bottalle perinteiselle kasvispizzalle. Kuin sattumalta, paikalle osui myös opinnänäytetyöparini Tuomo uunituoreen vaimonsa kanssa. Emme ehtineet nauttia ruasta kuin hetken, ennen kuin ruokarauhaamme häirittiin - ikkunan takana oli muutama tuttu toveri. Onneksi Bottan ovimiehet olivat sen verran jämptejä, etteivät he päästäneet häiriköijiä sisään... ;))

Tero Pitkämäki voitti muuten EM-hopeaa keihäässä. Onnea ja mahtavaa!!


Samantha Fox laulaa ja tanssii

Elokuun lämpimät yöt

Tulevaisuuskoulun viimeiset päivät ovat ohi. Osallistujat tuntuivat olevat tyytyväisiä - hyvä niin, se oli koulutuksen tarkoituskin. Viikko intensiivistä koulutusta otti kunnon päälle, vaikka lenkkeilimme Kauniaisissa lähes päivittäin. Vietän nyt pari lepopäivää ja palaan työn pariin taas keskiviikkona. Tulevaisuuskoulu tarjosi kattavan katsauksen politiikan eri sektoreihin. Lauantaina oli vuorossa vierailu myös SDP:n puoluetoimistoon. Eilen sunnuntaina koululaiset taas esittivät näkemyksiään tulevaisuudesta viimeisessä kokoavassa ryhmätyössä. Esityksissä tulivat hyvin ilmi mitkä arvot ovat tärkeimpiä sosialidemokraattisille nuorille - tasa-arvo, työ, solidaarisuus - perusarvoja, joita ilman suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei olisi.

Vaikka aurinko porottaa siniseltä taivaalta, ei syksyn lähestymistä voi olla huomaamatta. Ilmoittauduin äsken viimeiselle jäljellä olevalle kurssille, joka minulla on jäljellä Laurea-ammattikorkeakoulussa. Kuinka juhlavaaa - tai stressaavaa, ihan kuinka sen nyt ottaa. Elokuussa pitäisi kuroa kokoon myös opinnäytetyö, jotta pääsisin valmistumaan ajallaan.

Eilen olin menossa Kuudennelle Linjalle tapaamaan Juhania, mutta kuinkas ollakaan, clubi oli täynnä. Ajattelin nauttia lämpimästä elokuisesta yöstä ja kävelin kaupungilla. Törmärin siellä kauniiseen näkyyn

Tuomiokirkon rappusille oli tehty kynttilöistä rauhanmerkki. En yhtään tiedä kenen kyseinen teos oli, mutta kaunis se oli ainakin. Viikon työ alkoi painaa entistä enemmän, joten jätin baarin menemisen sikseen ja lähdin kotiin. Tänään nukuin rauhassa puoli yhteen asti aamulla ilman omantunnon tuskia. Ehkä olen oppinut jotakin :)

Uusimmasta City-lehdestä voi muuten löytyä jotain mielenkiintoista...

Kuva VW

Terveiset Tulevaisuuskoulusta

Kirjoitan pikaterveiset täältä Kauniaisista, Työväen Akatemialta. Tällä viikolla täällä järjestetään Demarinuorten Tulevaisuusakatemia, joka on vuosittainen koulutusohjelma uusille d-nuorille.

Jokaisella päivällä on oma teema ja omat aiheesta puhuvat alustajat. Ensimmäinen ja toinen päivä oli omistettu aatteelle ja työlle. Tänään on vuorossa ollut talouspäivä - alustajina mm. Suomen taloudellisen selviämisen eväistä puhumassa ollut SAK:n Olli Koski sekä kansanedustaja Matti Ahti, joka kertoi verotuksesta osana tasa-arvoista yhteiskuntaa. Päivät päättyvät ryhmätöihin, jolloin osallistujat pääsevät keskenään keskustelemaan syvemmin aiheesta. Iltaisin olemme saunoneet tai ulkoilleet.

Viikko alkaa olla puolivälissä - jäljellä on niin sosiaali-, koulutus- ja ulkopolitiikkaa kuin puhetta median ja politiikan suhteestakin.

Mielipidekirjoitus julkaistu Uutispäivä Demarissa 2.8.2006

Mielipidekirjoitus vuokratyöstä julkaistu Uutispäivä Demarissa 2.8.2006
Vuokraa työläinen halvalla

Miltähän tuntuisi, jos joutuisi miettimään päivittäin, keitä tänään
saa työtovereiksi? Tai odottaa jännityksellä sitä, pitääkö seuraavan
päivän tapaaminen perua mahdollisen työvuoron vuoksi? Työstä ei parane
kieltäytyä tai seuraavaa soittoa ei tule. Tilanne on täysin tuttu
tuhansille vuokratyötä tekeville henkilöille. Vuokratyövoiman käyttö
on lisääntynyt Suomessa tasaisesti viimeisten vuosien aikana ja sitä
käytetään erityisesti toimisto- ja taloushallinnon alalla sekä
teollisuusaloilla. Vuokratyötä tekevät ihmiset ovat työsuhteessa
vuokraajafirman kanssa, mutta tekevät työsuorituksen
käyttäjäyrityksessä.

Periaatteessa ajatus vuokratyöstä on hyvä. Käyttäjäyritys saa nopeasti
ja helposti itselleen työvoimaa ja työntekijä voi työllistyä
lyhyelläkin varoitusajalla. Vuokratyöläisenä toimiminen on perusteltua
erityisesti elämän muutoskohdissa, jolloin säännöllisen työn tekeminen
on vaikeaa tai sitä ei ole tarjolla. Tällaisia tilanteita kohtaa
esimerkiksi nuori, jolla ei ole aiempaa työkokemusta tai vanhempi,
joka haluaa palata töihin pienten lasten hoitojakson jälkeen.
Todellisuudessa suuri osa vuokratyötä tekevistä ihmisistä haluaisi
kuitenkin saada vakituisen työsuhteen.

Ongelmallinen tilanne on silloin, jos työntekijä joutuu olemaan näiden
lyhyiden, pätkitettyjen työsuhteiden piirissä vuodesta toiseen.
Ongelmia esiintyy lisäksi erityisesti vuokrausyritysten palkanmaksussa
sekä lainmukaisten ja työehtosopimusten lisien maksamisessa.
Käyttäjäyritysten pätkittäessä työsuhteita, esimerkiksi työntekijän
lomarahat voidaan maksaa jokaisen palkanmaksun yhteydessä, eikä
palkallista vuosilomaa näin pääse kertymään. Sekä vuokratyö- kuin
käyttäjäyritykset väistelevät vastuuta työntekijästä, jonka asema on
usein täysin mitätön.

Yksittäisen työntekijän asema on hankala. Työn pätkittämisen
vastustaminen voisi johtaa vain työvuorojen loppumiseen
käyttäjäyrityksessä. Pahimmissa tapauksissa vuokratyöläisiä voidaan
pitää uutena orjatyövoimana, joiden työsuhdetta vuokrayritys välittää.
Toki iso osa Suomessa toimivista vuokratyöyrityksistä noudattaa lakia,
mutta ongelman muodostavat erityisesti pienemmät vuokratyöyritykset,
jotka eivät usein takaa vuokratyöntekijöilleen kaikkia lain takaamia
etuuksia.

Vuokratyön ongelmat ovat vain pieni osa yhteiskunnassa esiintyvää työn
muuttuvaa luonnetta. Entistä suurempi osa työläisistä joutuu tyytymään
lyhytaikaisiin, pätkitettyihin työsuhteisiin. Tämä hankaloittaa
selvästi elämän kunnollista suunnittelua. Yhteiskunnan tulee jatkossa
entistä selvemmin puuttua työsuhteiden pätkittämisen taustalla oleviin
rakenteisiin. Myös vuokratyövoimalle ja sen käytölle on asetettava
tarkemmat rajat. Ammattiliittojen on reagoitava nopeammin rehottavaan
ongelmaan ja neuvoteltava selkeät pelisäännöt vuokratyön käytölle sitä
vuokraavien yritysten kanssa, jotta yksittäisen työntekijän oikeudet
voitaisiin taata entistä paremmin.

Jani Ryhänen / Helsinki

Kirjoittaja toimii Demarinuorissa järjestö- ja koulutussihteeri