Kuva Ryhmäkuva Parlamentista
Viikonloppuna olin Brysselissä MEP Alexander Stubbin kutsumana "Vähemmistöoikeuksien puolustajat" -ryhmässä. Mukana oli parikymmentä erityisesti HLBT-kysymyksissä aktiviista henkilöä Suomesta. Ohjelmassa oli niin parlamenttiin tutustumista kuin keskustelua ajankohtaisista vähemmistökysymyksistä.
Ohjelman aluksi perjantaina kuulimme parlamentin GLBT-verkoston sihteerin, Kim Leonard Smouterin suulla verkoston toiminnasta. Liekö johtunut ajankohdasta, eli perjantai-päivästä, mutta alunperin isännäksi kaavailtu intergroupin pj Michael Cashman oli perunut tulonsa. Sinänsä harmi, koska juuri Cashman olisi ollut mielenkiintoista tavata. Hänen sanotaan kuuluvan nykyisen Labour-hallituksen sisäpiiriin, jossa hänellä on kuulema myös sanottavaa.
Ei Kimkään mikään huono ollut. Yleensähän juuri virkamiehet ja sihteerit ovat ne henkilöt, jotka tekevät valmistelevat työt. Tämän jälkeen Alex kierrätti meitä Parlamentissa, jossa itse olin vieraillut jo aikaisemmin. Suuri osa ryhmäläisistä ei ollut paikassa aikaisemmin käynyt, joten jo pelkkä hallintorakennuksiin tutustuminen oli mielenkiintoista.
Kuva Komissiossa kuuntelemassa Olssonia
Iltapäivällä kuuntelimme taas komission ruotsalaista virkamiestä, Stephan Olssonia, joka on osastonjohtajana "Action against discriminationissa". Häneltä saimme kuulla selityksiä siitä, miksi "Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi" ei ole ollut täysin onnistunut kaikissa Euroopan maissa. Myös Suomessa vuoden täytäntöönpano on ontunut - muistatteko itse missä olisitte nähnyt teemavuoden materiaalia? Puolustuksena voitaneen käyttää ainakin sitä, että teemavuosi aikaistui vuodella, joka ei antanut aikaa kunnon valmisteluille. Myös käytösssä oleva budjetti oli suhteellisen pieni suhteutettuna sen laajuuteen eli toteutukseen 27 eri maassa.
SETA:n pääsihteerinpaikalta Ilga-Europen eli Euroopan hlbt-kattojärjestön työntekijäksi palkattu Aija Salo taas huolehti iltapäivästä. Tuolloin kuulimme sekä Ilga-Europen että Ilga-maailmankin toiminnasta. Niin eri maissa kuin maanosissakin hlbt-kysymykset kulkevat hieman eri latuja. Kun Suomessa ajankohtaisina kysymyksinä ovat hlbt-adoption tai avioliitto, yli 80 maassa homoseksuaalisuus on vielä rangaistava teko. Maailman ja euroopan kattojärjestöjen toimintakenttä on siis laaja. Tällä hetkellä paljon aikaa ja energiaa käytetään YK:n ja muiden kansainvälisten organisaatioden lobbaamiseen tai siihen, että kyseisissä organisaatiossa kuultaisiin aina myös hblt-kysymykset huomioon ottava mielipide. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistökysykset ovat erityisesti ihmisoikeuskysyksiä ja joiden edistäminen auttaa myös muita ihmisoikeusteemoja.
Kuva "Pose with Piitu"
Lauantain ohjelma olikin sitten hieman kevyempi. Ohjelmassa oli tutustumista ja sosialisointia Alexin Genvalin talossa sekä tutustuminen muihin parlamentissa toimiviin henkilöihin. Parasta matkassa oli tutustuminen ja kontaktien vahvistaminen jo ennalta tunnettuihin hlbt-aktivisteihin ja muihin toimijoihin sekä poliitikkoihin. Jo ennen matkaa olin otettu siitä, että kokoomuksen lipun alla purjehtiva poliitikko kutsuu myös muun poliittisen taustan olevia henkilöitä vieraakseen. Yleensähän vastaaville matkoille kutsutaan maakuntien puolue-mummoseurueita. Tällä kertaa Stubb oli kutsunut tietyn osa-alueen kysymysten parissa työtä tekeviä henkilöitä. Hienoa. Toivoisin, että myös omat MEP:mme kutsuisivat rohkeasti vastaavia ryhmiä vieraakseen.
Kuva Genvalissa matkalla illalliselle
Toki matkaan kuului myös vapaampiakin osuuksia, jolloin pääsimme tutustumaan mm. Brysselin yöelämään. Maininnan ansaitsee valtaisa jättimäinen teknoclubi Fuse, jossa järjestettiin LaDemence-gaybileet perjantai-iltana. Kolme tanssilattiaa täynnä iloisia ihmisiä. Harmittaa, että seuraavat bileet ovat viikko sen jälkeen, kun itse menen kaupunkiin seuraavan kerran lokakuussa. Keskustassa oli muutenkin kivaa se, että kaduilla oli elämää myöhään yöhön. Koko kulunut kesä on kuulema ollut erityisen sateinen - matkallemme sattui siis harvinaisen hyvä sää; aurinko paistoi melkein koko ajan.
Sunnuntai koko Brysselin keskusta oli suljettu autoliikenteeltä autottoman päivän vuoksi. Helsingissä autoton päivä osui lauantaille, jolloin osa keskustasta oli suljettu. Brysselin pyöräarmeija oli jotain, jota en ollut aikaisemmin nähnyt. Koko keskusta oli täynnä vanhoja ja nuoria, rullaluistimin, pyörätuolein ja polkupyörin varustautuneita ihmisiä. Vaikka kaupungin kadut ovatkin täynnä mukulakiveä, ei se matkantekoa tuntunut haittaavan. Kun muualla Euroopassa suunta tuntuu olevan autoilurajoitusten suuntaan yleensäkin, ei se Helsingissä tunnut pitävän paikkaansa. Toivottavasti Helsingin keskustassa voidaan ottaa käyttöön kunnon autoilun käyttömaksuja, joka vähentää ainakin turhaa ajamista keskustassa. Keskustassa asuvat ihmiset ja huoltoliikenne on asia erikseen.
Työhön palaaminen maanantaina sujui ilman suurempia ongelmia. Jo reilun viikon vaivannut kurkkukipu ei ollut laantunut vieläkään. Kävin tiistaina viimein lääkärillä, joka lähetti minut suoraan kotiin sairastamaan. Antibioottia naamaan ja lepoa loppuviikkoa. Tylsää...onneksi kotona on netti, jotta ainakin työmailit pääsee katsomaan. Huomenna torstaina on Pinkkiruusun touhutorstai ja luvassa on kolme eri tilaisuutta. Tarkemmin näistä voi lukea täällä.
Lauantaina on taas ystäväni kolmikymppiset. Alunperin olin lupautunut osallistumaan Oraksen 30 kilometrin pyörävaellukseen ennen saunaa ja illan juhlia, mutta nyt lienee pakko tyytyä pelkkään baari-osuuteen. Samalla näkee Tampereelle kotoutunutta Curtisiakin. Nyt jatkan sairastamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti