Lomakauden avajaiset - blogi jää kesätauolle

Helsinki Pride -tapahtuma keräsi järjestäjien mukaan paljon osallistujia. Myös Pinkkiruusu ry:n tilaisuuksissa oli mukana hyvin porukkaa. Lauantain kulkueen jälkeen Pinkkiruusulla oli esittelypöytä yhdessä Demarinuorten ja SONK:in kanssa Kaivopuiston juhlassa - "Älä lyö lyötyä" -kärpäslätkät tekivät hyvin kauppansa ja sää suosi tapahtumaa.

Illalla jatkoimme Vanhalle, jossa järjestettiin Priden pääjuhla. Tilaisuudessa tapasi paljon tuttuja ja pääesiintyjänä oli Army of Loversin puuhamiehen uusin projekti Bodies without Organs. Tilaisuudessa ärsytti ainoastaan lipun kova hinta: 20 e normaalilippu ja 15 e SETA:n jäseniltä! Itselläni sattui olemaan nyt rahaa, mutta tiukkaa meinasi tehdä. Kun narikka otti järjestyksenipitomaksua vielä 2 e niin alkoi olla jo mitta täynnä. Loppuillan lipitin mehuja, jotka nekin maksoivat maltaita. Toki esiintyjiä oli tänä vuonna enemmän kuin ennen ja hyvään tarkoitukseenhan raha meni.

Viikon lopuksi kävin leffassa katsomassa Transformers-leffan Anssin kanssa. Itselläni oli Transformersin rekka-auto lapsena. Yllättäen monella muullakin tutulla on hyvin elävä kuva näistä roboteista. Elokuva oli harvinaisen hyvä amerikkalaiseksi. Animaatiotyö oli huippuluokkaa ja tarinassakin hauska lanka - voin täysin suositella sitä! Nokia-läppä oli myös hauska.

Maanantaina kävin taas O:n kanssa katsomassa Ocean's 13 -elokuvan. Olen nähnyt kummatkin aikaisemman Ocean's leffat - tämä ylitti taas itsensä. Vaikka luulisi, että kasino ja sen ryöstäminen olisi aiheena kaluttu loppuun, onnistui Soderbergh luomaan leffan, joka pituudestaan huolimatta onnistui pitävän peffan penkissä kiinni. Paikoitellen kuvaus oli jopa yltiötaiteellista, mutta oikeastaan tuki vain värikästä tarinaa.


Parvekkeellani on ollut remontista jääneitä rakennustarvikkeita ja maalipurkkeja. Keskiviikkona päätin ryhdistäytyä ja roudasin kaikki ylimääräiset tavarat kellariin ja tein tilaa parvekekalusteille. Samalla sain tehtyä parvekkeelle "ikuisen rauhan puutarhan" - herra Zen tykkäisi ;)

Ostin viime viikolla itselleni uuden pyörän. Edellinen varastettiin vuonna 2003 tai -04. Siitä lähtien olen lähinnä uneksinut uudesta pyörästä. Kun sen vihdoin sitten sain, kipeytyi jalkani. Yhtenä kimmokkeena pyörälle oli työmatkojen kulkeminen lihasvoimaa hyväksikäyttäen. Kun julkisilla matka Hakaniemeen kestää 30 min niin pyörällä sama aika on vain päälle 20 min. Työpäivä pääsee alkamaan aivan eri lailla polkemisen jälkeen. Tällä viikolla työmatkapyöräily onnistui - tosin ainoastaan parina aamuna.

Tänään torstaina pääsin aloittamaan kauan kaivatun kesälomani. Alunperin loma oli tarkoitus aloittaa vasta maanantaina, mutta sain tehtyä työt siten, että aloittaminen mahdollistui jo nyt. Sain syksyn tapahtumat sille mallille, että mitää suurempaa säätöä ei pitäisi olla enää luvassa.



Eilen lomaani ja parvekettani oli juhlistamassa myös pari ystävääni - Mikko ja Hannu - railakkaat loman aloittajaiset jatkuivat yöhön saakka. Mikko oli ilmoittanut, ettei tule asuntooni, jollen siivoa - pakkohan se oli sitten tehdä. Tästä olen erityisen kiitollinen tänä aamuna herätessäni.

Lomalla ajattelin keskittyä pyöräilyyn, kotiseutumatkailuun sekä muutaman raportin ja kirjan lukemiseen. Tulevana lauantaina menen vielä Turkuun Miesten kesken työn tiimoilta jakamaan kortonkeja ja liukkareita Varsinais-Suomen homoille - olisikohan Hanulla aikaa tavata minut lauantai päivänä?!

Heinäkuun loppupuolella suuntaan matkani Bostoniin ja NYC:iin - pääasiassa tarkoituksen on viettää lomaa hyvien ystävien seurassa, mutta tarkoituksena on saada mahdutettua ohjelmaan myös pari virallisempaakin tapaamista. Pidän lomaa myös blogin kirjoittamisesta - luvassa kuitenkin lomakuvia, jos mielenkiintoisia kuvakulmia aukeaa ;)

Laitilan limppaa ja raparperipiirakkaa

Olipa hauska viikonloppu vuorossa. Perjantaina vietin iltaa ystäväni kanssa kotona, lauantaina taas olin tukarin koulutuksessa. Lähden kentälle taas tulevana perjantaina, jolloin on tarkoitus kierää helsinkiläisiä baareja ja jakaa tietoa turvallisesta seksistä sekä turvaseksivälineitä. Lauantaina suuntaan taas Lahteen, jossa järjestetään Demarinuorten sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta käsittelevä seminaari. Illalla sitten räjähtääkin Helsingissä: Euroopan kansojen yhteinen musiikkikarkelo levittää ilon ja mahtavan musiikin keinoin hyvää mieltä kaikkialle - tai no ainakin joillekin. Lauantai-illalla on pakko päästä viettämään iltaa hyvien ystävien seurassa. Riippumatta lopputuloksesta ja Hannan sijoituksesta olisi tarkoitus jatkaa baariin aistimaan kansainvälistä tunnelmaa.

Osan tästä kansainvälisestä hengestä pystyi tuntemaan jo eilen Oraksen vaalijuhlien jatkoilla. Eilisen tukarin koulutuksen jälkeen olin matkannut Tamperelle, josta matkustimme disko-junassa Pasilaan. Junassa ei kylläkään toiminut musiikkilaitteet, jonka vuoksi biletys jäi vähemmälle. Itse vaalijuhlat järjestettiin Rauhanasemalla, jonne oli kokoontunut suuri joukko erilaisia tuttuja ympäristötyyppejä ja -poliitikkoja.

Muutamaan kertaan sain olla tilillä demariudestani. Mutta vastakkainasettelujen aikahan on ohi, hyvät vihreät toverit! Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä luulen olevani aika monesta asiasta samaan mieltä kuin vihreät, mutta ihmisten oikeudesta asua haja-asutusaluella haluanpitää kiinni. Vaikken itse voisi kuvitellakaan asuvani muualla kuin erinomaisten juna-, bussi- tai ratikkayhteyksien ulottuvilla Helsingin keskustasta, ei tämä malli käy kaikille. Kallis polttoaine on aidosti ongelma ihmisille alueilla, joissa ei ole julkista liikennettä tai lähimpään kauppaa on 15 km matka. Ihmisillä tulee olla täysi oikeus asua luonnon keskellä, jos he sitä haluavat. Toki yksityisautoiua pitäisi pystyä vähentämään eri keinoin. Satsaaminen luontoa mahdollisimman vähän kuormittaviin polttoaineisiin tai kulkuneuvojen ympäristöystävällisiin teknisiin ratkaisuihin on yksi keino helpottaa tätä ongelmaa.

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja sen pysäyttäminen ei toteudu niin kauan kuin ihmiset ovat asenteellisia muutokselle. Lakien ja säädösten kautta muutetaan lainsäädäntöä, mutta ihmisten mieleen vaikuttaa esimerkki. Kun esikuva, oli hän sitten jalkapallotähti tai poliitikko, toimii kun hän opettaa, voi tähän luottaa ja häneltä voi oppiä paljon. Itse huomaa välillä kulkevansa myös sivupoluilla, mutta eikös erehtyminen ole vain inhimillistä?

Vielä juhlasta: tarjolla oli mielettömän hyvää luomu-kasvisruokaa (taisi olla jopa vegaani), jonka valmistaneen kaksikon olen jo alustavasti rekrytoinut omiin valmistujaisiini. Pasilasta jatkoimme Lostariin ja mamaan, jossa kansainvälisiä viisuvieraita ei voinut olla huomaamatta. Pitkä päivä vaati veronsa ja tänään nukuinkin yli puolen päivän.

Tämä päivä on mennyt chillaillessa ystävien kanssa sekä torstain ont-semmaan valmistautuessa. Tuleva viikko on siis odotusta täynnä. Keskiviikkona menen vielä luottamusmieskurssin toiseen osioon Petäykseen. Onneksi siitepölyallergia ei ole äitynyt liian pahaksi - noita vaivoja taitaa olla muutenkin ihan riittämiin. Huomenna voisi yrittää hankkia uuden passin - olen onnistunut siirtämään toimenpiteen jo usemman viikon. Aika mennä nukkumaan, jotta aamulla jaksaa lähteä aikaisin asemalle.