Väsymys on vieläkin päällimäisenä mielessä vaikka liittareista onkin aikaa jo usempi päivä. Oman lisänsä on tuonut viime viikon traagiset tapahtumat, joiden vuoksi on joutunut ajattelemaan asioita hieman uudenlaisesti. Välillä vaan tuntuu, että niin paljon turhaa ja väärää tapahtuu tässäkin maailmassa. Pahan määrä lienee maailmassa vakio - kun asiat ovat joltain osin kunnossa, jossain muualla asiat menevät huonosti.
Töitä nuorilla on jäljellä enää yksi päivä. Sen jälkeen alankin tehdä opinnäytetyötä sekä enemmän vuoroja hotellilla. Parin edelliskesän tavoin myös tänä kesänä teen erityisen paljon töitä erään tietyn asiakkaan ryhmille. Jenkkejä on hauska palvella, ainakin osaa heistä. Usein heidän suultaan kuulee toinen toistaan hauskempia kysymyksiä kuten "Onko tämä shampanja Ranskasta"...hmm ;)
Olen käynyt toimistolla lähinnä tekemässä viimeisiä paperihommia sekä tyhjentämässä tietokonetta. Eilen osallistuin eduskunnan satavuotisjuhlanäyttelyn avajaisiin Töölön kirjastossa. Näyttelyn avasi puhemies Lipponen. Näyttelyyn on koottu kuvia ja tietoa 100-vuotiaan eduskunnamme taipaleelta. Töölön kirjasto oli näyttelyn ensimmäinen esittelypaikka - tämän jälkeen näyttely lähtee kiertämään maamme eri kirjastoissa. Kirjastot näyttelyn pitopaikkana on mielestäni oiva valinta juuri sen vuoksi, että kirjastot ovat maamme sivistyksen ja kulttuurin syntysijoja. Kirjastot ovat lisäksi kaikille avoimia julkisia tiloja, joiden käyttöstä ei tarvitse suoranaisesti maksaa - paitsi verojen kautta.
Tänään illalla järjestettiin Haagan työväenyhdistyksen yleinen kokous, jossa minut sitten asetettiin virallisesti ehdokasehdokkaaksi maaliskuun 2007 eduskuntavaaleissa Helsinkiin. Nyt onkin aika alkaa todella tekemään yksityiskohtaisempia suunnitelmia koskien kampanjaan sekä muuhun vaalityöhön. Jos koet ajatukseni mielenkiintoisiksi ja haluaisit olla tekemässä mukanani kaikkien aikojen parasta eduskuntavaalikampanjaa, ota yhteyttä suoraan minuun jani@janiryhanen.com. Kesäkuun alkupuolella järjestetään tilaisuus, jossa voidaan pohtia millaisen kampanjan tulisi olla sekä mitä sen aikana voisi tehdä. Kaikki tuki on tarpeen - alkuvaiheen suunnittelusta loppuvaiheen mainosten jakamisesta kahvin keittämiseen.
Tule mukaan, tehdään yhdessä mahdottoman hyvä kampanja!
keskiviikkona, toukokuuta 31, 2006
tiistaina, toukokuuta 30, 2006
TIEDOTE 30.5.2006
TIEDOTE 30.5.2006
JULKAISTAVISSA VÄLITTÖMÄSTI
Lakivaliokunnan esitys hedelmöityshoidoista sotii tasa-arvoa vastaan
Sosialidemokraattiset nuoret, -opiskelijat, -naisliitto sekä SDP:n (seksuaali ja sukupuolivähemmistö) hlbt-verkosto paheksuvat lakivaliokunnan esitystä rajata hedelmöityshoidot naispareilta ja itsellisiltä naisilta. Erityisesti järjestöt ihmettelevät sitä, kuinka jotkut lakivaliokunnan demaridustajista ovat voineet äänestää tässä asiassa sosialidemokraattien perusarvoja: tasa-arvoa ja vapautta vastaan.
"Esittäessään näitä muutoksia hallituksen esitykseen valiokunta haluaa tietoisesti – vastoin kansainvälistä kehitystä - ottaa takapakkia seksuaalivähemmistöjen oikeuksissa," ihmettelee sosialidemokraattisen hlbt-verkoston koordinaattori Jani Ryhänen. Jo muutaman vuoden ajan
hedelmöityshoitoja ovat saaneet myös itselliset naiset ja naisparit, jos hoitoja antava henkilöstö on katsonut heidät vanhemmuuteen kykeneviksi.
Järjestöt toivovat, että eduskunta olisi lakivaliokuntaa viisaampi ja hyväksyisi lain hallituksen esittämässä muodossa, jossa hoitoja ei rajattaisi naisen siviilisäädyn mukaan. Tutkimukset tukevat kantaa, joiden mukaan naispari on yhtä hyvä kasvualusta lapselle kuin isän ja äidin muodostama perhe. "Lapsella tulee olla oikeus rakastavaan kotiin, tämän kodin voivat tarjota yhtä hyvin naispari, itsellinen nainen tai isän ja äidin muodostama perhe," Toteavat järjestöt.
Sosialidemokraattinen hlbt-verkosto
Sosialidemokraattiset nuoret ry.
Sosialidemokraattiset opiskelijat - SONK ry.
Sos. dem. naiset
Lisätietoja: Jani Ryhänen 050 537 2348
torstaina, toukokuuta 25, 2006
Eläinten välisestä väkivallasta
Ensimmäinen liittokoukouspäivä Tampereella melkein ohi. Istun tällä hetkellä Tampereen demarinuorten toimistossa työväentalolla ja olen päivystän valiokuntia, jotka työskentelevät asiapapereiden parissa. Kello on puoli yksi ja jäljellä on vielä yksi valiokunta tekee vielä töitä...voi kyynel ;)
On kieltämättä ollut mahtavaa nähdä 250 demarinuoren kokoontuvan samaan paikkaan juhlistamaan 100-vuotiasta liittoa, sekä valitsemaan liitolle uutta puheenjohtajaa. Ehdokkainahan ovat Lauri Holappa, Demarinuorten tämänhetkinen poliittinen sihteeri sekä Heta Välimäki, kansanedustajan avustaja. Kisa näyttää menevän täpäräksi - mielenkiintoinen ilta ja yö tulossa junttauksen osalta. Tuntien molemmat henkilöt, uskon molempien suoriutuvan tehtävästä hyvin. Tietysti remmiin astuu myös uusi liittohallitus, jonka vastaa liiton poliittisesta linjasta seuraavat kaksi vuotta. Lauantaina liittarit päättyvät Pakkahuoneelle, johon on tulossa lähemmäs 500 osallistujaa ja toveria vuosisadan varrelta. Luvassa puheita, laulua ja tanssia. Noin suunnilleen. Samalla päivänvalon näkee myös liiton historiasta kertova valokuvanäyttely, jota olen ollut suunnittelemassa. Aiemmin tällä viikolla olin järjestämässä eduskunnassa tiedutustilaisuutta sosialidemokraattisten nuorten 100-vuotishistoriikin tiimoilta. Kirjan kirjoittajat sekä historiatyöryhmän pj Vesa Mauriala kertoivat liiton ajoittain repivästäkin historiasta. Toimittajat valehtelematta jäivät käytävälle, kun eivät sopineet sisään huoneeseen. Demarinuorilla on siis imua.
Viikolla kävin myös syömässä Kämpin uudessa japanilaisessa ravintolassa ystävän kanssa. Sisustukseen oli panostettu urakalla, eikä ruokakaan ollut huonoa. Aluksi söimme sushia ja pääruokana kasviksia laitettuna japanilaiseen tapaan. Palvelu on yltiöystävällistä, oli ehkä jopa hieman vaikeuksia suhtautua siihen positiivisesti. Matkalla kotiin kävelin Finlandia-talon kautta. Rappusilla kuulin pusikosta kauheaa kaakatusta. Kohta eteeni hyppäsi ankka, joka kääkätti kauheasti. Sen perässä tuli toinen, värikkäämpi yksilö, joka ajoi lajitoveriaan takaa. Tätä näytelmää seurasi pari muuta toveria, jotka huusivat kovaan ääneen.
Seurasin ankkojen menoa, ja huomasin kuinka etummainen ajautui kivikkoon - kiusaaja hyppäsi perässä. Minä järkyttyneenä yritin hätyytellä ankkoja pois kivikosta, mutta enhän siinä onnistunut. Ankkatoverit seurasivat kaksikkoa ja eivät todellakaan välittäneet minusta. Olin ihan kauhuissani - mitä tässä oikein tapahtuu. Parittelusta ei lienyt kysymys ellei pari harrastanut sitten s/m:a. Nurkkaan ahdistettu yksilö sai kuitenkin koottua voimansa ja hyppäsi ohitseni ja juoksi Manskua pitkin jalkakäytävällä. Toiset seurasivat perässä. Tässä kohtaa olin jo niin poissa tolaltani, että soitin eläinrakkaalle ystävälleni.
Pohdin sitten kävellessäni Töölönlahtea, mikä tuossa tapahtumassa oli kyseessä. Jos kyseessä olisivat olleet ihmiset, olisin soittanut poliisille. Nyt en tiennyt mitä tehdä. Joka tapauksessa aion jatkossakin yrittää puuttua epäkohtiin ja toisten epäasialliseen kohteluun, oli kyseessä sitten eläimet tai ihmiset. Voi minua jaloa.
Nyt alkaa jo väsymys painaa silmiä niin, että on pakko lopettaa.
sunnuntaina, toukokuuta 21, 2006
Nordic Mafia Rules!
Huhuu!! Mielettömästi onnea meille - siis mehän tää tuotiin kotiin! ;) Ja miten siisti osoitus nuorillekin siitä, että äänestäminen kannattaa - demokratian voitto siis. Kaikki pohjoismaat antoivat Suomelle täydet pojot eli kyllä me täällä pohjolassakin osataan.
lauantaina, toukokuuta 20, 2006
Artikkeli Lippu-lehdessä 2/2006
Artikkeli julkaistu Lippu-lehdessä 2/2006
Venäjä sortaa vähemmistöjään – Voiko kehityksen suuntaa muuttaa?
Venäjän kehitys maailman suurimpana valtiona on ollut viime vuosina määrätietoista, mutta samalla huolestuttavaa katsottavaa. Neuvostoliiton hajottua on Venäjää hallinnut värikäs ja vaihtelevasti toimiva johto. Vaikka tällä hetkellä maan talous saa vetoapua hyvin sujuvasta energiakaupasta, jäävät tästä saatavat voitot yleensä vain harvojen käsiin. Venäjällä vieläkin suuri osa kansasta elää köyhyydessä, eikä kasvava valtiontalous näy heidän elämässään.
Moni toivoi, että Venäjän ihmisoikeustilanne kehittyisi suotuisampaan suuntaan 90-luvun jälkeen – näin ei kuitenkaan käynyt. Myös Vladimir Putinin hallinnolta odotettiin paljon, mutta viime vuosien kehitys on osoittanut maan luisuneen tilaan, jossa valta on keskittynyt Kremliin ja kansalaisoikeudet maassa ovat kaventuneet.
Erityisesti Venäjän vähemmistöt ja heitä edustavat kansalaisjärjestöt ovat viime vuosina kärsineet vallan keskitystoimista.. Tämän vuoden huhtikuussa voimaan tullut Venäjän uusi kansalaisjärjestölaki on huolestuttava esimerkki valtion tiukentuneesta suhtautumisesta ja halusta kontrolloida maassa vaikuttavia toimijoita.
Lainmuutokset huolestuttavat kansalaisjärjestöjä
Pietarissa toimivan nuorisojärjestöjen kattojärjestön International Youth Diplomacy Leaguen kansainvälisten suhteiden päällikön, Veronika A. Fedorovan mukaan lain taustalla on Venäjän nykyhallinnon pelko kansalaisjärjestöjen voiman lisääntymisestä. Esimerkiksi Ukrainan oranssi vallankumous sai voimansa kansalaisjärjestöiltä. Venäjällä toimivien kansalaisjärjestöjen pelätään levittävän valtiolle haitallista tietoa ja luovan maahan epävakautta. Käytännössä lain kiristys tarkoittaa uusien järjestöjen perustamisen vaikeutumista ja ulkomaalaisten tahojen mahdollisuuden heikentymistä tukea Venäjällä toimivia järjestöjä.
Hallinnon suuri pelko on ulkomaisen rahoituksen leviäminen kansalaisjärjestöille, joiden avulla ”vääränlainen” informaatio pääsisi leviämään Venäjälle. Lainsäädännön muutoksen myötä, yksittäisille järjestöille kasaantuva lisääntynyt byrokratia voi tarkoittaa toiminnan surkastumista tai jopa toiminnan loppumista.
Syyksi hallinnolle riittää toiminnan pitäminen ”poliittisesti epäilyttävänä”. Suurimmassa vaarassa ovatkin juuri ympäristöjärjestöt ja ihmisoikeusorganisaatiot, joiden toiminnasta Venäjän viranomaiset eivät pidä. Venäjän kansalaisjärjestötoiminnan hankaloittamisella ja tiettyjen järjestöjen lopettamisella halutaan osoittaa kuka Venäjällä todella hallitsee ja miten siellä on toimittava. Valmistautuminen 2008 vaaleihin on jo alkanut.
Vallan kiristyksestä kärsivät myös suomensukuiset kansat
Venäjän alueella asuu parisataa vähemmistökansaa. Näistä ryhmistä 23:n kieli on sukua suomen kielelle. Myös suomalais-ugrilaiset vähemmistöt ovat kohdanneet voimakkaita sortotoimenpiteitä viime vuosien aikana. Suomalais-ugrilaisten kansojen asemasta on keskusteltu myös Suomessa kohtalaisen paljon ja huoli sukukansojemme heikentyneestä asemasta on aito.
Artikkelia varten haastateltiin Venäjään erikoistunutta vapaata toimittajaa Ville Ropposta, joka on usean vuoden ajan tehnyt työtä Venäjän vähemmistökansojen aseman ja oikeuksien kehittymisen puolesta. Vuoden 2005 syyskesällä Ropponen oli 40 päivää kestävällä matkalla tutustumassa Uralilaisten kansojen kotiseutuihin Venäjällä. Matka suuntautui myös Marin tasavaltaan, jossa toimittajan seurue sai omakohtaisesti kohdata mitä sortotoimenpiteet voivat tarkoittaa.
Marin tasavallan vähemmistöjen kasvava ahdistus
Marin kansaan kuuluu yli 600 000 asukasta, mikä on noin 43% tasavallan kaikista asukkaista. Marin tasavallassa ihmisoikeuksien tilanne on huonontunut vuonna 2001 alueen presidentiksi nousseen Leonid Markelovin valinnan jälkeen. Ongelmiksi ovat nousseet erityisesti mariopposition edustajien uhkailu, painostus ja pahoinpitelyt. Tästä ovat esimerkkinä kymmeniin oppositiojohtajiin ja toimittajiin kohdistuneet väkivallanteot, joista osa on johtanut jopa kuolemaan.
Ropponen halusi tutkia mitä Marissa todella tapahtuu ja matkansa aikana hän haastatteli useita marilaisia. Matkan aikana maan turvallisuuspalvelu FSB otti hänen seurueensa kolmeen otteeseen kiinni, kuulusteli ja langetti sakot väitetystä viisumin rekisteriongelmasta. Ropposen mukaan tämä oli hyvä esimerkki siitä, miten kansalais- ja ihmisoikeuksia käsitteleviä toimittajia halutaan pelotella ja osoittaa suoraan, etteivät he ole tervetulleita alueelle. Samantyyppisiä ongelmia ovat kohdanneet myös toiset Venäjällä liikkuneet toimittajat. Venäläisviranomaiset väittävät läntisten toimittajien kertomusten ja kritiikin ihmisoikeusloukkauksista olevan vain länsimaissa lisääntynyttä Venäjä-vihamielisyyttä ja vastustusta Venäjän nykyhallintoa kohtaan.
Kielipolitiikka johtaa venäläistymiseen
Kansainvälisen ihmisoikeusjärjestö Helsinki-komitean (The International Helsinki Federation for Human Rights) ja Moskovan Helsinki-ryhmän (Moscow Helsinki Group) tämän vuoden helmikuussa julkaisemasta raportista käy ilmi, kuinka marin kielen opetusta on vähennetty Marin tasavallan alueella selvästi viime vuosina. Vaikka kielen asema alueella onkin virallistettu, ovat paikalliset viranomaiset vähentäneet alueen kouluissa tapahtuvaa kielen opetusta. Myös paikallisessa televisiossa näytettävien marinkielisten määrää on rajoitettu.
Valtiollisen televisio- ja radioyhtiö VGTRK:ssa tehdyn sisäisen rakenneuudistuksen myötä lähemmäs sata julkisesti rahoitettua radio- ja televisioyhtiötä on lakkautettu ja samalla vähemmistökielillä tuotettu ohjelmisto on hävinnyt lähes kokonaan. Toimet edistävät kielen ja kulttuurin häviämistä ja näin ollen edesauttaa paikallisten sulautumista valtaväestöön. Ts. tässä rikotaan selkeästi kielellisiä ihmisoikeuksia.
Taustalla myös taloudelliset intressit
Monissa tapauksissa vähemmistöjen oikeuksien polkemiseen liittyvät myös vahvat taloudelliset intressit. Esimerkiksi Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiassa ja Hanti-Mansiassa vähemmistökansoja on siirretty pois öljyteollisuuden tieltä. Monet vähemmistöjen harjoittamat elinkeinot kuten poronhoito, metsästys ja kalastus ovat olleet uhattuina. Suuret öljy-yhtiöt etsivät alati uusia alueita, joista öljylähteitä voisi vielä löytyä.
Vuosituhannen vaihteessa Komin tasavallan Izmanin piirissä paikallisesti noussut kansanliike Izvatas onnistui ajamaan monikansallisen öljy-yhtiön pois suojelualueelta, jossa se suoritti koeporauksia. Paikalliset kansalaisjärjestöt onnistuivat estämään yhtiön aikeet viemällä asian oikeuteen asti ja voittamalla oikeudenkäynnin. Lisäksi öljy-yhtiö Lukoilin kanssa saatiin aikaan sopimus, jonka mukaan se luovuttaa osan voitoistaan alueellisen kehityksen tueksi.
Komin Izhman asukkaat ovat myöhemmin halunneet muutoksen jatkuvan, ja vuoden 2003 vaaleissa kansalaisliikkeen aktiiveja valittiin paikalliseen hallintoon ja aiemmin hallinnut bisneseliitti syrjäytettiin.
EU:n puheenjohtajuuskaudelta odotetaan paljon
Ropponen toivoo, että Suomen hallitus ja presidentti Halonen ottaisivat selkeämmin kantaa Venäjän suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Mahdollisuuden tähän tarjoaisi myös heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Lisäksi Suomen ja Venäjän välinen sopimus vuodelta 1992 ja erityisesti sopimuksen 10. artikla antaisivat suomalaisille mahdollisuuden puuttua suomalais-ugrilaisten kansojen kohteluun. Sopimuksen 10. artiklan mukaan sopimuspuolet tukevat suomensukuisten kansojen ja kansallisuuksien omaperäisyyden säilyttämistä Venäjällä ja vastaavasti Venäjältä peräisin olevien omaperäisyyttä Suomessa. Venäjähän on aktiivisesti vaatinut oikeuksia Baltian maiden ja muun Euroopan Unionin venäläisille vähemmistöille.
Suomen tulisi tehdä töitä sen eteen, että Venäjän vähemmistöjen ongelmat saataisiin selvemmin esille eurooppalaisessa ihmisoikeuskeskustelussa. Ropposen mielestä olisi myös syytä kiinnittää huomiota Venäjän demokraattisen kehitykseen. Näyttää siltä, että Venäjän yhteiskunta on viime aikoina autoritarisoitunut, ja suunta tuntuu nyt olevan kohti ”totalitarismin pehmeää versiota”, jossa kommunistisen ideologian korvaa nouseva isovenäläinen nationalismi, Ropponen sanoo.
Venäjän tulevaisuus liittyy myös Suomeen
Tulevien vuosien kehitys Venäjällä luo varjonsa vuosikymmenien päähän, myös Euroopan Unionissa. EU ei voi katsoa hiljaa, kun sen naapurissa lisääntyy inhimillinen hätä ja perusoikeuksia rajoitetaan. Suomessa niin poliittisten kuin muiden kansalaisjärjestöjen tulisi pitää yllä keskustelua aiheesta ja nostaa vaikeatkin asiat selkeästi julkiseen keskusteluun. Myös suomalaisten poliittisten päättäjien tulisi uskaltaa tehdä määrätietoista työtä Venäjän demokratiakehityksen ja ihmisoikeuksien puolesta ja unohtaa viime vuosisadan puolella harjoitettu ylivarovainen suhtautuminen suhteissa itänaapuriin.
Jani Ryhänen
*****
Hansit, mansit ja muut
Suomalais-ugrilaiset kansat tarkoittavat unkarilaisia ja itämerensuomalaisia kansoja, mareja, komeja, mordvalaisia, udmurtteja, hanteja ja manseja.
Uralilaiset kansat taas on laajempi käsite, joka kattaa kaikki edellämainitut ja lisäksi vielä pienet pohjoiset kansat nenetsit, enetsit, selkupit ja nganasanit.
Venäjän suurimmat suomalais-ugrilaisista vähemmistöt:
Noin miljoonasta mordvalaisesta vain 290 000 asuu Mordoviassa. Nimikkotasavaltansa väestöstä mordvalaiset muodostavat 32 %. Udmurtteja on kaikkiaan 637 000, heistä 460 000 asuu Udmurtiassa. Nimikkotasavaltansa asukkaista he muodostavat 30 %. Komeja asuu Venäjällä 420 000, heistä 260 000 Komin tasavallassa. Nimikkotasavaltansa väestöstä komilaiset muodostavat 25 %. Marin kansaa on yhteensä 605 000, heistä 312 000 asuu Mari-Elissa. Nimikkotasavaltansa asukkaista marilaiset muodostavat 43 %.Nenetsian autonomisessa piirikunnassa asuu nenetsejä 7750. Nimikkoalueensa väestöstä nenetsit muodostavat 18, 6 prosenttia. Jamalin Nenetsian autonomisessa piirikunnassa on nenetsejä, hanteja ja selkuppeja noin 36 000 eli 7 prosenttia väestöstä.
Hanti-Mansian eli Jugran autonomisessa piirikunnassa elää noin 13 000 hantia ja mansia. Nimikkoalueensa väestöstä he muodostavat 1,2 prosenttia. Hanti ja mansi kuuluvat suomalais-ugrilaisenkieliperheen ugrilaiseen haaraan ja niiden lähin sukukieli on unkari. Nenetsi ja selkuppi kuuluvat samojedikieliin, jotka ovat suomelle etäisempää sukua. Nenetseistä ja hanteista keskimäärin 40–50 prosenttia osaa omaa kieltään, manseista ja selkupeistä vähemmän.
Ville Ropponen
Venäjä sortaa vähemmistöjään – Voiko kehityksen suuntaa muuttaa?
Venäjän kehitys maailman suurimpana valtiona on ollut viime vuosina määrätietoista, mutta samalla huolestuttavaa katsottavaa. Neuvostoliiton hajottua on Venäjää hallinnut värikäs ja vaihtelevasti toimiva johto. Vaikka tällä hetkellä maan talous saa vetoapua hyvin sujuvasta energiakaupasta, jäävät tästä saatavat voitot yleensä vain harvojen käsiin. Venäjällä vieläkin suuri osa kansasta elää köyhyydessä, eikä kasvava valtiontalous näy heidän elämässään.
Moni toivoi, että Venäjän ihmisoikeustilanne kehittyisi suotuisampaan suuntaan 90-luvun jälkeen – näin ei kuitenkaan käynyt. Myös Vladimir Putinin hallinnolta odotettiin paljon, mutta viime vuosien kehitys on osoittanut maan luisuneen tilaan, jossa valta on keskittynyt Kremliin ja kansalaisoikeudet maassa ovat kaventuneet.
Erityisesti Venäjän vähemmistöt ja heitä edustavat kansalaisjärjestöt ovat viime vuosina kärsineet vallan keskitystoimista.. Tämän vuoden huhtikuussa voimaan tullut Venäjän uusi kansalaisjärjestölaki on huolestuttava esimerkki valtion tiukentuneesta suhtautumisesta ja halusta kontrolloida maassa vaikuttavia toimijoita.
Lainmuutokset huolestuttavat kansalaisjärjestöjä
Pietarissa toimivan nuorisojärjestöjen kattojärjestön International Youth Diplomacy Leaguen kansainvälisten suhteiden päällikön, Veronika A. Fedorovan mukaan lain taustalla on Venäjän nykyhallinnon pelko kansalaisjärjestöjen voiman lisääntymisestä. Esimerkiksi Ukrainan oranssi vallankumous sai voimansa kansalaisjärjestöiltä. Venäjällä toimivien kansalaisjärjestöjen pelätään levittävän valtiolle haitallista tietoa ja luovan maahan epävakautta. Käytännössä lain kiristys tarkoittaa uusien järjestöjen perustamisen vaikeutumista ja ulkomaalaisten tahojen mahdollisuuden heikentymistä tukea Venäjällä toimivia järjestöjä.
Hallinnon suuri pelko on ulkomaisen rahoituksen leviäminen kansalaisjärjestöille, joiden avulla ”vääränlainen” informaatio pääsisi leviämään Venäjälle. Lainsäädännön muutoksen myötä, yksittäisille järjestöille kasaantuva lisääntynyt byrokratia voi tarkoittaa toiminnan surkastumista tai jopa toiminnan loppumista.
Syyksi hallinnolle riittää toiminnan pitäminen ”poliittisesti epäilyttävänä”. Suurimmassa vaarassa ovatkin juuri ympäristöjärjestöt ja ihmisoikeusorganisaatiot, joiden toiminnasta Venäjän viranomaiset eivät pidä. Venäjän kansalaisjärjestötoiminnan hankaloittamisella ja tiettyjen järjestöjen lopettamisella halutaan osoittaa kuka Venäjällä todella hallitsee ja miten siellä on toimittava. Valmistautuminen 2008 vaaleihin on jo alkanut.
Vallan kiristyksestä kärsivät myös suomensukuiset kansat
Venäjän alueella asuu parisataa vähemmistökansaa. Näistä ryhmistä 23:n kieli on sukua suomen kielelle. Myös suomalais-ugrilaiset vähemmistöt ovat kohdanneet voimakkaita sortotoimenpiteitä viime vuosien aikana. Suomalais-ugrilaisten kansojen asemasta on keskusteltu myös Suomessa kohtalaisen paljon ja huoli sukukansojemme heikentyneestä asemasta on aito.
Artikkelia varten haastateltiin Venäjään erikoistunutta vapaata toimittajaa Ville Ropposta, joka on usean vuoden ajan tehnyt työtä Venäjän vähemmistökansojen aseman ja oikeuksien kehittymisen puolesta. Vuoden 2005 syyskesällä Ropponen oli 40 päivää kestävällä matkalla tutustumassa Uralilaisten kansojen kotiseutuihin Venäjällä. Matka suuntautui myös Marin tasavaltaan, jossa toimittajan seurue sai omakohtaisesti kohdata mitä sortotoimenpiteet voivat tarkoittaa.
Marin tasavallan vähemmistöjen kasvava ahdistus
Marin kansaan kuuluu yli 600 000 asukasta, mikä on noin 43% tasavallan kaikista asukkaista. Marin tasavallassa ihmisoikeuksien tilanne on huonontunut vuonna 2001 alueen presidentiksi nousseen Leonid Markelovin valinnan jälkeen. Ongelmiksi ovat nousseet erityisesti mariopposition edustajien uhkailu, painostus ja pahoinpitelyt. Tästä ovat esimerkkinä kymmeniin oppositiojohtajiin ja toimittajiin kohdistuneet väkivallanteot, joista osa on johtanut jopa kuolemaan.
Ropponen halusi tutkia mitä Marissa todella tapahtuu ja matkansa aikana hän haastatteli useita marilaisia. Matkan aikana maan turvallisuuspalvelu FSB otti hänen seurueensa kolmeen otteeseen kiinni, kuulusteli ja langetti sakot väitetystä viisumin rekisteriongelmasta. Ropposen mukaan tämä oli hyvä esimerkki siitä, miten kansalais- ja ihmisoikeuksia käsitteleviä toimittajia halutaan pelotella ja osoittaa suoraan, etteivät he ole tervetulleita alueelle. Samantyyppisiä ongelmia ovat kohdanneet myös toiset Venäjällä liikkuneet toimittajat. Venäläisviranomaiset väittävät läntisten toimittajien kertomusten ja kritiikin ihmisoikeusloukkauksista olevan vain länsimaissa lisääntynyttä Venäjä-vihamielisyyttä ja vastustusta Venäjän nykyhallintoa kohtaan.
Kielipolitiikka johtaa venäläistymiseen
Kansainvälisen ihmisoikeusjärjestö Helsinki-komitean (The International Helsinki Federation for Human Rights) ja Moskovan Helsinki-ryhmän (Moscow Helsinki Group) tämän vuoden helmikuussa julkaisemasta raportista käy ilmi, kuinka marin kielen opetusta on vähennetty Marin tasavallan alueella selvästi viime vuosina. Vaikka kielen asema alueella onkin virallistettu, ovat paikalliset viranomaiset vähentäneet alueen kouluissa tapahtuvaa kielen opetusta. Myös paikallisessa televisiossa näytettävien marinkielisten määrää on rajoitettu.
Valtiollisen televisio- ja radioyhtiö VGTRK:ssa tehdyn sisäisen rakenneuudistuksen myötä lähemmäs sata julkisesti rahoitettua radio- ja televisioyhtiötä on lakkautettu ja samalla vähemmistökielillä tuotettu ohjelmisto on hävinnyt lähes kokonaan. Toimet edistävät kielen ja kulttuurin häviämistä ja näin ollen edesauttaa paikallisten sulautumista valtaväestöön. Ts. tässä rikotaan selkeästi kielellisiä ihmisoikeuksia.
Taustalla myös taloudelliset intressit
Monissa tapauksissa vähemmistöjen oikeuksien polkemiseen liittyvät myös vahvat taloudelliset intressit. Esimerkiksi Nenetsiassa, Jamalin Nenetsiassa ja Hanti-Mansiassa vähemmistökansoja on siirretty pois öljyteollisuuden tieltä. Monet vähemmistöjen harjoittamat elinkeinot kuten poronhoito, metsästys ja kalastus ovat olleet uhattuina. Suuret öljy-yhtiöt etsivät alati uusia alueita, joista öljylähteitä voisi vielä löytyä.
Vuosituhannen vaihteessa Komin tasavallan Izmanin piirissä paikallisesti noussut kansanliike Izvatas onnistui ajamaan monikansallisen öljy-yhtiön pois suojelualueelta, jossa se suoritti koeporauksia. Paikalliset kansalaisjärjestöt onnistuivat estämään yhtiön aikeet viemällä asian oikeuteen asti ja voittamalla oikeudenkäynnin. Lisäksi öljy-yhtiö Lukoilin kanssa saatiin aikaan sopimus, jonka mukaan se luovuttaa osan voitoistaan alueellisen kehityksen tueksi.
Komin Izhman asukkaat ovat myöhemmin halunneet muutoksen jatkuvan, ja vuoden 2003 vaaleissa kansalaisliikkeen aktiiveja valittiin paikalliseen hallintoon ja aiemmin hallinnut bisneseliitti syrjäytettiin.
EU:n puheenjohtajuuskaudelta odotetaan paljon
Ropponen toivoo, että Suomen hallitus ja presidentti Halonen ottaisivat selkeämmin kantaa Venäjän suomalais-ugrilaisten vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Mahdollisuuden tähän tarjoaisi myös heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Lisäksi Suomen ja Venäjän välinen sopimus vuodelta 1992 ja erityisesti sopimuksen 10. artikla antaisivat suomalaisille mahdollisuuden puuttua suomalais-ugrilaisten kansojen kohteluun. Sopimuksen 10. artiklan mukaan sopimuspuolet tukevat suomensukuisten kansojen ja kansallisuuksien omaperäisyyden säilyttämistä Venäjällä ja vastaavasti Venäjältä peräisin olevien omaperäisyyttä Suomessa. Venäjähän on aktiivisesti vaatinut oikeuksia Baltian maiden ja muun Euroopan Unionin venäläisille vähemmistöille.
Suomen tulisi tehdä töitä sen eteen, että Venäjän vähemmistöjen ongelmat saataisiin selvemmin esille eurooppalaisessa ihmisoikeuskeskustelussa. Ropposen mielestä olisi myös syytä kiinnittää huomiota Venäjän demokraattisen kehitykseen. Näyttää siltä, että Venäjän yhteiskunta on viime aikoina autoritarisoitunut, ja suunta tuntuu nyt olevan kohti ”totalitarismin pehmeää versiota”, jossa kommunistisen ideologian korvaa nouseva isovenäläinen nationalismi, Ropponen sanoo.
Venäjän tulevaisuus liittyy myös Suomeen
Tulevien vuosien kehitys Venäjällä luo varjonsa vuosikymmenien päähän, myös Euroopan Unionissa. EU ei voi katsoa hiljaa, kun sen naapurissa lisääntyy inhimillinen hätä ja perusoikeuksia rajoitetaan. Suomessa niin poliittisten kuin muiden kansalaisjärjestöjen tulisi pitää yllä keskustelua aiheesta ja nostaa vaikeatkin asiat selkeästi julkiseen keskusteluun. Myös suomalaisten poliittisten päättäjien tulisi uskaltaa tehdä määrätietoista työtä Venäjän demokratiakehityksen ja ihmisoikeuksien puolesta ja unohtaa viime vuosisadan puolella harjoitettu ylivarovainen suhtautuminen suhteissa itänaapuriin.
Jani Ryhänen
*****
Hansit, mansit ja muut
Suomalais-ugrilaiset kansat tarkoittavat unkarilaisia ja itämerensuomalaisia kansoja, mareja, komeja, mordvalaisia, udmurtteja, hanteja ja manseja.
Uralilaiset kansat taas on laajempi käsite, joka kattaa kaikki edellämainitut ja lisäksi vielä pienet pohjoiset kansat nenetsit, enetsit, selkupit ja nganasanit.
Venäjän suurimmat suomalais-ugrilaisista vähemmistöt:
Noin miljoonasta mordvalaisesta vain 290 000 asuu Mordoviassa. Nimikkotasavaltansa väestöstä mordvalaiset muodostavat 32 %. Udmurtteja on kaikkiaan 637 000, heistä 460 000 asuu Udmurtiassa. Nimikkotasavaltansa asukkaista he muodostavat 30 %. Komeja asuu Venäjällä 420 000, heistä 260 000 Komin tasavallassa. Nimikkotasavaltansa väestöstä komilaiset muodostavat 25 %. Marin kansaa on yhteensä 605 000, heistä 312 000 asuu Mari-Elissa. Nimikkotasavaltansa asukkaista marilaiset muodostavat 43 %.Nenetsian autonomisessa piirikunnassa asuu nenetsejä 7750. Nimikkoalueensa väestöstä nenetsit muodostavat 18, 6 prosenttia. Jamalin Nenetsian autonomisessa piirikunnassa on nenetsejä, hanteja ja selkuppeja noin 36 000 eli 7 prosenttia väestöstä.
Hanti-Mansian eli Jugran autonomisessa piirikunnassa elää noin 13 000 hantia ja mansia. Nimikkoalueensa väestöstä he muodostavat 1,2 prosenttia. Hanti ja mansi kuuluvat suomalais-ugrilaisenkieliperheen ugrilaiseen haaraan ja niiden lähin sukukieli on unkari. Nenetsi ja selkuppi kuuluvat samojedikieliin, jotka ovat suomelle etäisempää sukua. Nenetseistä ja hanteista keskimäärin 40–50 prosenttia osaa omaa kieltään, manseista ja selkupeistä vähemmän.
Ville Ropponen
keskiviikkona, toukokuuta 17, 2006
NYC
Miten unohdinkaan Sinkkuelämän -kesäuusinnat...luvut ja juhlat saivat jäädä - oi, kesä ja Carrie.. ;)
Olavin huikea karisma
Viime viikkoja on leimannut huono omatunto siitä, etten ole ehtinyt keskittyä kunnolla oikein mihinkään. Päivätyö nuorisoliitossa, muutama iltavuoro hotellilla, kokoukset, kouluhommien teko ja tentteihin luku... kuuluu kevääseen, minulle on sanottu.
Ollessani stressissä huomaan syöväni usein. Viime viikolla kävinkin syömässä ravintolassa päivittäin - jopa pari kertaa. Sinänsä oli kiva tutustua uusiinkin ravintoloihin, mutta raskaat ateriat, eivät ole edesauttaneet kuntoilua. Uusista tuttavuuksista esiin voisi nostaa Postres-ravintolan Etälä-Espalla, jossa kävin syömässä Mikon kanssa. Ravintola on erikoistunut jälkiruokiin - söimme Mikon kanssa kolmen jälkiruoan menun - herkullista. Ravintola oli viehättävästi sisustettu - yksityiskohdissa oli panostettu erityisesti kotimaisuuteen. Esimerkiksi juomana ravintolasta sai Laitilan panimon virvokkeita, joka on täysin suomalainen panimo. Juttelimme omistajien kanssa, jotka kertoivat tekevänsä melkein ympäripyöreitä päiviä ja hoitavansa ravintolassa melkein kaiken itse - sisustuksen suunnittelusta lähtien. Pisteet pojille.
Lauantaina osallistuin Jyväskylässä paneeliin, jossa keskustelimme politiikasta ja homoudesta yhdessä Jorma Hentilän ja Tiina Rosenbergin kanssa. Voisi helposti ajatella, ettei nykyään asialla ole mitään väliä. Kyllä ja ei. Olemalla poliitikko ja hlbt-henkilö on nykyään jo hyväksyttävää, mutta tilanne oli täysin toinen 30 vuotta sitten, jolloin asia oli melkein täysi tabu. Toki meilläkin on ollut hlbt-poliitikkoja valtakunnanpolitiikassakin, mutta aiemmin kaikki ovat olleet kaapissa. On silti hieman outoa, että ainut kansanedustaja, joka on avoimesti homo, on Oras. Uskaltavatkohan meidänkin kaappipoliitikot tulla ulos kaapeistaan ensi vaaleissa, kuten Briteissä tai Ruotsissa on tapahtunut? Pelkillä homoaiheilla ei politiikassa pärjää, mutta toisaalta hlbt-kysymykset kattavat niin laajan kentän, että korjattavaa tasa-arvossa löytyy. Jos siis painottaa omassa työssään hlbt-kysymyksiin, ei siinä pitäisi olla mitään väärää. Paljon on vielä tehtävää, kun omaa tasa-arvotyötä joutuu selittelemään ja hakemaan asialle hyväksyntää. Paneelin osallistujista Tiina oli virkistävä uusi tuttavuus, jota en ollut aikaisemmin tavannut. Jyväskylän yleisö oli paneelissa kovin naispainotteista ja keskustelu korkeatasoista.
Palattuani takaisin Helsinkiin lähdin Riikan kutsumana joukon Kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia (KEKS) -kampanjan tyyppien kanssa Korjaamolle katsomaan Roi Vaaran performanssia sekä kuuntelemaan uusia bändejä. Ilta päättyi Olavi Uusivirran keikkaan, joka oli aivan upea (ja ihana). Olavi on mukana myös KEKS -kampanjassa - odotan innolla kesää, jolloin tarkoituksena on mennä festareille jakamaa kampanjamatskua. Kampanja lähtee liikkeelle kunnolla puolentoista viikon päästä järjestettävillä Maailma Kylässä -festareilla. Ilta päätyi lopulta Bottalle, jossa tulikin vielä syötyä yöruokaa - kotiin palasin vasta neljän pintaan.
Tänään keskiviikkona oli taas vuorossa HYY:n järjestämä paneeli aiheena Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet Euroopassa ja lähialueilla. Muina puhujina olivat SETA:n pj Juha Jokela, tutkija Kati Mustola ja opiskelija Oscar Ortiz-Nieminen. Paneelin ajankohtahan, 17.5., on kansainvälinen homofobian vastainen päivä (International Day Against Homophobia / IDAHO). 17.5.1990 Maailman terveysjärjestö WTO:n yleiskokous poisti homoseksuaalisuuden psykologisten häiriöiden luettelosta. Päivästä on vasta 16 vuotta. Paneelissa lähestyimme aihetta katsomalla aluksi dokumentin Half a life, joka kertoi turkkilaisista hlbt-ihmisistä, sekä heidän vaikeuksistaan. Pohjoismaissa eläessä harvemmin miettii miten perustavanlaatuisten olemassaolokysymysten parissa kanssaihmisemme kymmenissä maissa muualla asuvat - eikä tilanne Suomessakaan aina ole niin hyvä kun itsellä. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaan joutuvat edelleenkin peittämään todelliset tunteensa ja sopeutumaan valheellisesti tiettyjen yhteiskuntien heteronormatiivisiin valta- ja yhteiskuntarakenteisiin, vain jottei heitä erotettaisi töistä, perheistä tai pahimmassa tapauksessa jopa tapettaisi. Suomessa asioista voidaan sentään puhua - työ ei ole vielä kuitenkaan läheskään valmis. Paneelissa keskusteltiin lisäksi median roolista asenteiden muokkaajana. Yleisöä oli paikalla kiitettävästi - tällä kertaa myös miespuolisia osallistujia.
Uusin Lippu-lehti tuli toimistolle tänään - jäsenillä sen pitäisi olla vielä tämän viikon puolella. Julkaisen kirjoittamani artikkelin Venäjän ihmisoikeustilanteestä täällä heti kun ehdin. Viime rutistus laskentatoimen tenttiä varten, sen jälkeen 1705-iltajuhlaan dtm:aan.
tiistaina, toukokuuta 16, 2006
Broken phone
Hyvät ystävät! Kännykkäni meni rikki. Tämän vuoksi olen kadottanut suuren määrän puhelinnumeroita. Viikon päästä selviää, olenko menettänyt ne lopullisesti, vai saiko korjaaja pelastettua ne jotenkin. Yhteydenpito voi olla sen vuoksi hieman hankalaa. Tämä ja ensi viikko on koko kevään kiireisimmät johtuen ylimääräisistä töistä, kouluesseistä sekä kokouksista, joita piisaa melkein joka illalla. Toivon voivani kirjoittaa tänne taas kunnolla pian...
* * * * *
Dear friends - I broke my cell phone. Therefore, I might have lost your number. If you want to be sure I have your number, please send your contact information to my e-mail. This and next weeks are extremely busy for me, I'll try to write something in here after that.
Take care - hear you,
Jani
* * * * *
Dear friends - I broke my cell phone. Therefore, I might have lost your number. If you want to be sure I have your number, please send your contact information to my e-mail. This and next weeks are extremely busy for me, I'll try to write something in here after that.
Take care - hear you,
Jani
keskiviikkona, toukokuuta 10, 2006
Allergiaa & ylensyöntiä
Alkuviikko meni viikonlopusta koulutuksesta sulattaessa. Kauniaisissa järjestettiin TulevaisuusAkatemian viimeinen osio. Aiheena oli liikkeen tulevaisuus ja tulevat eduskuntavaalit. Vuoden kestäneen koulutusohjelman aikana on ehtinyt tutustua eri puolilta Suomea tuleviin nuoriin tovereihin, joiden kanssa liikkeen ja maailman tulevaisuutta on päässyt pohtimaan. Ja saunomaan. Toivottavasti monien paikalla olleiden kanssa pääsee työskentelemään myös tulevaisuudessa. Myös omat suunnitelmat eduskuntavaaleja varten selkiytyivät viikonlopun aikana. Muutaman viikon sisällä onkin tarkoitus järjestää tukiryhmäni ensimmäinen kokoontuminen. Pahoin pelkään, että se siirtyy Demarinuorten 100-vuotisliittokokouksen jälkeiselle ajalle. Tarkempaa infoa seuraa myöhemmin, mutta toki jo nyt voi olla yhteydessä, jos aihe alkoi kiinnostaa. Kurssin lopuksi sunnuntaina meille osallistujille jaetiin diplomit koulutuksesta. Itseä voi onnitella sitkeästä osallistumisesta, varsinkin nyt, kun aurinko paistoi koko viikonlopun siniseltä taivaalta. Tosin Satu Taiveahon puheenvuoron "Ensikertalaisen sanoma ja profiili" kuuntelimme Työväenakatemian sisäpihalla auringon paahtaessa kuin kesällä.
Allergia vaivasi monia viikonlopun aikana. Helsingissä ilmanlaatu on ollut viime aikoina uskomattoman huono. Siitepölyt ja kaduilta nouseva pöly on ollut ainakin minulla aivan liikaa. Heräsin tänään kauheaan hengenahdistukseen. Ei siis auttanut muu kuin mennä lääkäriin hakemaan reseptejä viittä eri lääkettä varten. Vaikka aurinko on viimein suvainnut näyttäytyä, voisi välillä sataakin. Kuten puhemies Lipponen vilautti viikonlopun Ylen Lauantaiseurassa, ongelmaan helpotusta voisi tuoda yksityisautoilun rajoittaminen keskustassa. Ei yhtään hullumpi idea, varsinkaan jos ilmanlaatu ei ala parantua. Tosin Helsingissä voitaisiin satsata muutenkin julkisiin entistä enemmän sekä saada aidosti autoton keskusta käyttöön.
Fashion
Maanantaina olin katsomassa Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin järjestämää kevätmuotinäytöstä Grand Casinolla Helsingissä. Vaikka olen itsekin opiskellut sivarin jälkeen vuoden käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa vaatetusta, en ollut aikaisemmin ollut opiskelijamuotinäytöksessä. Näytöksen vaatteet olivat todella raikkaita ja varsinkin lopputöiden joukosta löysi useita vaatekappaleita, joita olisin itse voinut käyttää tai nähdä laajemmassakin tuotannossa. Eilen näin myös ystävääni Essiä Tilastokeskuksella, jossa lounasravintolassa kävimme syömässä. Eipä ollut taas kuin kuukausi väliä siitä, kun olin hänet viimeksi tavannut. Välillä toivoisi saavansa lisää aikaa vain muullekin kuin työlle.
Toimistossa kaikkien aika tuntuu menevän liittareiden järjestelyyn...tai siis melkein kaikkien. Toiset ne lomailee tällä hetkellä Välimeren auringon alla - toivottavasti nahka palaa siellä! (en yhtään katkerana.. ;) ) Tänään Helsingin Demareiden piirihallituksen jälkeen palasin vielä työväentalolta tien yli puoluetoimistolle, jossa valmistelin lauantain Queer and Politics Symposium 2006:tta, jossa pidän puheenvuoron ja osallistun poliitikkopaneeliin yhdessä Jorma Hentilän ja Tiina Rosenbergin kanssa. Mielenkiintoista päästä osallistumana keskusteluun aiheesta "Voiko poliitikko olla homo - entä lesbo?". Kämppikselläni on perjantaina tuparit, joten mahdan olla hieman väsynyt, kun könyän aamulla kuuden junaan Jyväskylään...
Lopuksi on pakko suositella aivan mahtavaa nepalilaista ravintolaa Taka-Töölössä, Nordenskioldinkadulla. Ravintola Mountain on kuulunut lempipaikkoihini jo pidemmän aikaa. Vastasin taas kerran myönteisesti, kun tarjoilija kysyi haluanko toisen annoksen kasviruokaa...enkö koskaan osaa kieltäytyä herkullisesta ruoasta, vaikka maha olisi jo ihan pullollaan. No en oikein. Nyt kamppailen itseni (ja Anssin) kanssa jaksaisiko lähteä vielä pienellä yökävelylle.
PS. Kiinnostuneena olen seurannut keskustelua prekariaatista ja siitä, miten vapun ja viime perjantain makasiinien tapahtumien vuoksi aktivistit ovat päässeet hyvin esille mediassa. Monet mediat ovat törkeästikin vetäneet yhtäsuuruusmerkit näiden aktivistien ja ikävien tuhotöiden välillä. Asiathan eivät ole aina siten miten ne yritetään esittää. Useissa puheenvuoroissa prekariaattien edustajat ovat tosin mielestäni käyttäneet kieltä, joka ei ole heille eduksi. Syytöksiä varsinkin puolueiden ja ay-liikkeen suuntaan on heitelty, vaikka kyseisissä tahoissa on aidosti oltu huolissaan pätkätyöläisten tilanteesta ja vaadittu heidän asemansa parantamista. Kehitys, jota yritetään saada aikaiseksi väkivallalla ja tuhoamisella, ei ole tervettä eikä toivottavaa. Mutta kuten käydyssä keskustelussakin on tullut ilmi, tulisi poliittisten päättäjien olla aidosti valmiita kuuntelemaan mitä näillä nuorilla on sanottavaa. Sieltä löytyy myös asiaa. Automaattisesti ylimielinen suhtautuminen ei liene paras vastaus huutoon.
Kuva Makasiinit iltavalaistuksessa
Mielenkiintoinen paneeli la 13.5. Jyväskylässä
PERVOPOLITIIKKAA JYVÄSKYLÄSSÄ
Lauantaina 13.5.2006, klo 11.00-13.30, Agora, Lea Pulkkisen sali
Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö, Poliittinen ajattelu ja käsitteenmuutokset Filosofian ja sukupuolen politiikka (PPhG) järjestää Jyväskylän yliopistossa kansainvälisen tutkijatapaamisen Queer and Politics; Challenging the Heteronormativity of
Representational Politics 12.-13.5.2006.
Tutkijatapaamisen yhteydessä järjestetään lauantaina klo 11.00 Lea Pulkkisen salissa
kaikille avoin suomenkielinen poliitikkopaneeli ja keskustelutilaisuus otsikolla
"Voiko poliitikko olla homo – entä lesbo?"
Puhujiksi ovat lupautuneet:
* Jorma Hentilä (Helsinki)
* Tiina Rosenberg (Lund)
* Jani Ryhänen (Helsinki)
Paneelin ja lounastauon jälkeen klo 14.30-16.00 kiinnostuneet voivat Annukka Lahden johdolla jatkaa Lea Pulkkisen salissa pohdintoja sitä, miten pervopolitiikkaa tehdään tai voisi tehdä Suomessa, niin yliopistoissa, järjestöissä, puolueissa kuin niiden ulkopuolellakin. Tarkemmat tiedot seminaarista ja paneelista ovat Jyväskylän yliopiston kotisivuilla. Jyväskylän Seta on luvannut järjestää osallistujille mahdollisuuksien mukaan kotimajoitusta. Majoituspyynnöt voi lähettää osoitteeseen jklsetahallitus@lists.jyu.fi Lisäksi kannattaa muistaa, että samana viikonloppuna, pe 12.5.06, Jyväskylän Seta järjestää bileet Ilokivessä. Lisätietoja seminaarista
Tuula Juvonen, tuula.juvonen@uta.fi
Lauantaina 13.5.2006, klo 11.00-13.30, Agora, Lea Pulkkisen sali
Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö, Poliittinen ajattelu ja käsitteenmuutokset Filosofian ja sukupuolen politiikka (PPhG) järjestää Jyväskylän yliopistossa kansainvälisen tutkijatapaamisen Queer and Politics; Challenging the Heteronormativity of
Representational Politics 12.-13.5.2006.
Tutkijatapaamisen yhteydessä järjestetään lauantaina klo 11.00 Lea Pulkkisen salissa
kaikille avoin suomenkielinen poliitikkopaneeli ja keskustelutilaisuus otsikolla
"Voiko poliitikko olla homo – entä lesbo?"
Puhujiksi ovat lupautuneet:
* Jorma Hentilä (Helsinki)
* Tiina Rosenberg (Lund)
* Jani Ryhänen (Helsinki)
Paneelin ja lounastauon jälkeen klo 14.30-16.00 kiinnostuneet voivat Annukka Lahden johdolla jatkaa Lea Pulkkisen salissa pohdintoja sitä, miten pervopolitiikkaa tehdään tai voisi tehdä Suomessa, niin yliopistoissa, järjestöissä, puolueissa kuin niiden ulkopuolellakin. Tarkemmat tiedot seminaarista ja paneelista ovat Jyväskylän yliopiston kotisivuilla. Jyväskylän Seta on luvannut järjestää osallistujille mahdollisuuksien mukaan kotimajoitusta. Majoituspyynnöt voi lähettää osoitteeseen jklsetahallitus@lists.jyu.fi Lisäksi kannattaa muistaa, että samana viikonloppuna, pe 12.5.06, Jyväskylän Seta järjestää bileet Ilokivessä. Lisätietoja seminaarista
Tuula Juvonen, tuula.juvonen@uta.fi
perjantaina, toukokuuta 05, 2006
Göran ja teinit
Hauska huomata miten SVT:n aamutelevisiossa Persson oli haastateltavana parin teinin ja toimittajien toimesta tänään aamulla. Milloinhan Suomessa pääministeri suostuisi moiseen? Teinit kyselivät Perssonilta verotuksesta ja muistakin kysymyksistä ilman suurempia auktoriteettiongelmia. Niin ruotsalaista ;) Briteissä Labour muuten näyttää hävinneen paikallisvaalit. Toivottavasti tämä ei enteile mitään syksyn vaaleja ajatellen Ruotsiin...
Nyt töihin. Aurinkoa ihmisille.
Nyt töihin. Aurinkoa ihmisille.
torstaina, toukokuuta 04, 2006
Huonon huumorin ylistys
Uusi työ Demarinuorissa on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Tällä kertaa aikaa ei mennyt ainakaan työtovereihin tutustumiseen, sen verran hyvin kaikki tyypit jo ennalta tunsin. Tänään osa toimiston porukasta oli käymässä Tampereella tutustumassa kokouspaikkaan, sekä katsastamassa miten järjestelyt siellä päässä ovat sujuneet. Vaikka kaikki on edennyt aikataulussa, seuraavat viikot tulevat olemaan kaikkein kiireisimmät.
Pakko myöntää, että aloittaessani työt olo oli hieman jännittynyt. Tilannetta ei helpottanut yhtään se juhlallisuus, jonka koin astuessani sisään puoluetoimistoon ensimmäistä kertaa d-nuorten työntekijänä. Siis SDP:n taloon Hakaniemessä - siistiä! Onneksi talo on siis muutenkin tuttu, kuten osa itse puoluetoimiston työntekijöistäkin.
Työt oli kiva aloittaa hyvin sujuneen Vapun jälkeen. Itselle vappu venyi parin illan mittaiseksi. Lauantai-illan olin Mikolla ja Tonilla ja aaton vietinkin Loveboatilla, joka keräsi yhteen suuren joukon hlbt-bilettäjiä. Oma aika meni osittain työn merkeissä jakaessani tietoa ja turvaseksivälineitä Miesten kesken turvallisesti -projektin puitteissa. Paikalla oli ainakin pari ystävää vihreistä, kokkareista sekä tietty uusi kämppikseni Anssi , joiden seurassa tuli vietettyä enemmänkin aikaa, kun infopiste meni kiinni. Tuli taas huomattua miten pieni Suomi on - laivan vieraista tunsi melkein joka toisen vähintään kasvoilta - pelottavaa...
Itse odotin ehkä eniten Boy Georgen dj-settiä, jonka diiva heittikin yön tunteina. Bileet laivalla jatkuivat virallisesti kuuteen asti aamulla, katketakseen vain kolmeksi tunniksi, kunnes taas jatkuivat yhdeksältä. Se kyllä kuului myös hytissä. Musiikista ja tanssista oli vara valita - pelkästäään tanssilattioita oli viisi erilaista. Harvemmin jatkan biletystä maanantai-iltapäivänä tuhdin housen jytkeessä. Erityiskiitos mahtavalla Jaakolle eli dj 3rd Cowbow'lle!
Kun laiva tuli satamaan vihdoin maanantai iltana oli olo vähintäänkin nuutunut, vaikkei siellä tullut nautittua karpalomehua vahvempaa. Mutta hauskaa oli - oujeah.
Kävin pitkästä aikaa UFF:in halvoilla päivillä palattuani Tampereelta. Olin varmaan tylsää shoppailuseuraa, koska alkanut siitepölyallergiani tuntui vain pahenevan pöyhiessäni vaatteita. Ja mitään kivaa en itse löytänyt. Aikomukseni aktiivisesta illasta vaihtuivat Scary Movie 3:n katsomiseen. Tästä innostuneena päätimme suunnata leffateatteriin katsomaan myös uusimman Scary Movie 4:n. Aivan mahtava. Saimme olla teatterissa aivan kahdestaan...ja voi sitä naurun määrää. Ihan sairas leffa, mutta niin hauska. Suosittelen erityisesti jos on viehtynyt huonoihin viittauksiin muihin leffoihin sekä luokattomaan alapäähuumoriin.
Viikonloppuna järjestetään Tulevaisuus Akatemian viimeinen opiskeluviikonloppu. Vuoden urakka alkaa olla ohi. Väsynyt mutta tyytyväinen olo.
Kuva Scary Movie 4
Homofobian vastainen tapahtuma 17.5.
Homofobiaa vastaan! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet
Euroopassa ja lähialueilla
Keskiviikkona 17.5. klo 16 järjestetään Mannerheim-salissa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 5.krs) HYYn järjestämä tilaisuus, jossa keskustelijoina Juha Jokela (SETA), Kati Mustola (tutkija), Jani Ryhänen (sosialidemokraattinen hlbt-verkosto) ja Oscar Ortiz-Nieminen (opiskelija).
Tilaisuus alkaa klo 16 dokumenttielokuvalla Half a Life - Halbes Leben, joka kertoo seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämästä Turkissa. Keskustelutilaisuus alkaa elokuvanäytöksen jälkeen klo 17.
Tervetuloa!
Kansainvälistä homofobian vastaista päivää (International Day Against Homophobia / IDAHO) vietetään 17.5., koska Maailman terveysjärjestö poisti homoseksuaalisuuden psykologisten häiriöiden luettelosta 17.5.1990.
*****
Tapahtuman järjestäjinä Helsingin yliopiston ylioppilaskunta - HYY ja VinoKino
Lisätietoja tapahtumasta Elina Vaahtera
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Hallituksen jäsen
Kulttuuri, tasa-arvo, lapsiparkki, uudet opiskelijat
elina.vaahtera@helsinki.fi
lauantaina, huhtikuuta 29, 2006
New job and Vappu
What a nice start for celebrating the Labour Day on May 1st (Vappu) - the day of the students and labour. The planning seminar of the thesis on Thursday, was success and yestarday I heard I got a job as a project secretary whose duty is to prepare the Congress of the Social Democratic Youth in Finland (Demarinuoret) on the end of May. This time Board Meeting is very special because the SDY will celebrate the age of 100 years. Busy May ahead!
I am waiting my new flatmate Anssi to move in any minute with his stuff. I am pretty sure we will go out tonight and have a pre-start for Vappu. Tomorrow leaves the Loveboat 2006 - the annual finnish gay and lesbian cruise - where we both are going to participate. On a boat I am going to work on Man to Man - safely project by the Finnish AIDS Council. On this project aim is to give information about safe sex, distributing condoms and lubricants. Project is trying to decrease the number of HIV-infections from sex between men. Boat is not only about work but also meeting friends and having fun.
Enjoy your Vappu!
I am waiting my new flatmate Anssi to move in any minute with his stuff. I am pretty sure we will go out tonight and have a pre-start for Vappu. Tomorrow leaves the Loveboat 2006 - the annual finnish gay and lesbian cruise - where we both are going to participate. On a boat I am going to work on Man to Man - safely project by the Finnish AIDS Council. On this project aim is to give information about safe sex, distributing condoms and lubricants. Project is trying to decrease the number of HIV-infections from sex between men. Boat is not only about work but also meeting friends and having fun.
Enjoy your Vappu!
perjantaina, huhtikuuta 28, 2006
Uusi työ ja Vappu edessä
Hyvin lähti tämä Vappu liikkeelle. Eilinen opinnäytetyön suunnittelusemma meni putkeen. Tänään sain kuulla, saaneeni töitä Demarinuorista projektisihteerinä, jossa valmistelen ja toteutan apuna tulevat 100-vuotisjuhlat. Työt aloitan vapun jälkeisenä tiistaina. Kiireinen toukokuu siis luvassa. Anssi muuttaa meille huomenna ja sunnuntaina lähtee satamasta Loveboat-laiva, jonne olin tänään valmistelemassa materiaalia Aids-tukikeskuksessa. Yritin käydä ostamassa tänään Osku Pajamäen uuden kirjan Ahne Sukupolvi. Painos oli Akateemisesta loppunut, joten tutustuminen siirtyy ainakin muutamalla viikolla. Mainitsin ja onnittelin asiasta myös Oskulle. Hän toivoi, että runsaasta julkisesta kirjoittelusta huolimatta olisi ihmisiä, jotka oikeasti lukisivat kirjan, ennen kuin sitä arvioivat. Niinpä niin. Nyt loppu stressi muutamaksi päiväksi - nyt alkoi Vappu :o)
Hauskaa työläisten ja opiskelijoiden juhlaa kaikille!
Kuva Puolalainen 1.5. juliste
torstaina, huhtikuuta 27, 2006
Mielipidekirjoitus Uutispäivä Demarissa 27.4.2006
Mielipidekirjoitus tasa-arvoisen hedelmöityshoitolain puolesta, joka julkaistu Demarissa 27.4.2006 - mukana 25 asian allekirjoittajaa
SDP:n seistävä tasa-arvoisen hedelmöityshoitolain takana
Suomeen ollaan tekemässä hedelmöityshoitoja koskevaa lakia. Hallituksen esityksessä hoitoja oltaisiin antamassa kaikille naisille, jotka hoitoja tarvitsevat ja jotka ammattilaiset katsovat kykeneviksi vanhemmuuteen. Kuitenkin osa kansanedustajista, joista valitettavan moni edustaa
sosialidemokraattista puoluetta, haluaisi rajata hoidot vain naisille, jotka elävät miehen kanssa. Näin, vaikka tutkimuksissa on todettu, että naispari ei ole yhtään sen huonompi perheenä kuin perinteinen ydinperhekään.
Suomen lainsäädännössä kielletään syrjintä ilman perusteita. Kun voidaan osoittaa, että ei ole lapsen kannalta väliä, elääkö hän ydinperheessä vai kahden naisen perheessä, hedelmöityshoitolaki, jossa hoidot rajattaisiin miehen kanssa eläville naisille, on muun lainsäädännön vastainen ja syrjivä.
Sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä hedelmöityshoitolain ennakoidaan olevan omantunnon kysymys, jossa ei noudateta ryhmäkuria, kuten yleensä lakiesityksiä käsitellessä tehdään. Mielestämme hedelmöityshoitolaki on niin iso tasa-arvokysymys, ettei SDP voi antaa edustajilleen vapaita käsiä tämän lain kohdalla. Ryhmäkurista luopuminen viestittää, että perhemuotojen tasa-arvo ei ole SDP:lle tärkeä kysymys. SDP:n johdon on otettava julkisuudessa voimakkaammin kantaa tasa-arvoisen hedelmöityshoitolain puolesta ja eduskuntaryhmän on sovellettava ryhmäkuria hedelmöityshoitolain käsittelyyn.
Hilkka Ahde, Helsinki
Vilja Arola, Vaasa
Elena Gorschkow, Helsinki
Ville Helenius, Vaasa
Johannapiritta Huovinen, Oulu
Sohvi Hämäläinen, Tampere
Hanna Isbom, Bryssel/Turku
Veera Julkunen, Helsinki
Riikka Keskitalo, Espoo
Joonas Lepistö, Tampere
Laura Lindeberg, Turku
Marianne Muona, Helsinki
Oscar Ortiz-Nieminen, Helsinki
Osku Pajamäki, Helsinki
Anssi Pirttijärvi, Turku
Susanna Rahkonen, Espoo
Jani Ryhänen, Helsinki
Juho-Oskari Stenius, Oulu
Olli Stålström, Helsinki
Esa Suominen, Helsinki
Piia Vaara, Helsinki
Sanna Vallinen, Helsinki
Arto J. Virtanen, Helsinki
Heta Välimäki, Helsinki
Eero Ylinentalo, Jyväskylä
SDP:n seistävä tasa-arvoisen hedelmöityshoitolain takana
Suomeen ollaan tekemässä hedelmöityshoitoja koskevaa lakia. Hallituksen esityksessä hoitoja oltaisiin antamassa kaikille naisille, jotka hoitoja tarvitsevat ja jotka ammattilaiset katsovat kykeneviksi vanhemmuuteen. Kuitenkin osa kansanedustajista, joista valitettavan moni edustaa
sosialidemokraattista puoluetta, haluaisi rajata hoidot vain naisille, jotka elävät miehen kanssa. Näin, vaikka tutkimuksissa on todettu, että naispari ei ole yhtään sen huonompi perheenä kuin perinteinen ydinperhekään.
Suomen lainsäädännössä kielletään syrjintä ilman perusteita. Kun voidaan osoittaa, että ei ole lapsen kannalta väliä, elääkö hän ydinperheessä vai kahden naisen perheessä, hedelmöityshoitolaki, jossa hoidot rajattaisiin miehen kanssa eläville naisille, on muun lainsäädännön vastainen ja syrjivä.
Sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä hedelmöityshoitolain ennakoidaan olevan omantunnon kysymys, jossa ei noudateta ryhmäkuria, kuten yleensä lakiesityksiä käsitellessä tehdään. Mielestämme hedelmöityshoitolaki on niin iso tasa-arvokysymys, ettei SDP voi antaa edustajilleen vapaita käsiä tämän lain kohdalla. Ryhmäkurista luopuminen viestittää, että perhemuotojen tasa-arvo ei ole SDP:lle tärkeä kysymys. SDP:n johdon on otettava julkisuudessa voimakkaammin kantaa tasa-arvoisen hedelmöityshoitolain puolesta ja eduskuntaryhmän on sovellettava ryhmäkuria hedelmöityshoitolain käsittelyyn.
Hilkka Ahde, Helsinki
Vilja Arola, Vaasa
Elena Gorschkow, Helsinki
Ville Helenius, Vaasa
Johannapiritta Huovinen, Oulu
Sohvi Hämäläinen, Tampere
Hanna Isbom, Bryssel/Turku
Veera Julkunen, Helsinki
Riikka Keskitalo, Espoo
Joonas Lepistö, Tampere
Laura Lindeberg, Turku
Marianne Muona, Helsinki
Oscar Ortiz-Nieminen, Helsinki
Osku Pajamäki, Helsinki
Anssi Pirttijärvi, Turku
Susanna Rahkonen, Espoo
Jani Ryhänen, Helsinki
Juho-Oskari Stenius, Oulu
Olli Stålström, Helsinki
Esa Suominen, Helsinki
Piia Vaara, Helsinki
Sanna Vallinen, Helsinki
Arto J. Virtanen, Helsinki
Heta Välimäki, Helsinki
Eero Ylinentalo, Jyväskylä
keskiviikkona, huhtikuuta 26, 2006
Sosialisti Ryhänen
Kävin tekemässä porvari.comin porvaritestin. Vanha juttu, mutta piristi iltaani, kun kokoomuksen diplomijärjestöjyrä Viljami oli käymässä luonani. Viljamin mukaan vain harva saa testistä saman tuloksen kuin minä: Sosialisti - kokeilepa testiä itse ja vastaa kysymyksiin rehellisesti.
"Sosialisti taistelee globalisaatiota vastaan ja haluaa tasa-arvoisen yhteiskunnan tasaamalla tuloeroja. Sosialisti ylistää solidaarisuutta eikä ansaitse oman työnsä hedelmiä, vaan on hyväntekeväisyysautomaatti. Korkeiden verojen johdosta hyvin menestynyt sosialisti elättää myös ne jotka makaavat sohvan pohjalla tekemättä mitään. Suosittelemme visiittiä osoitteissa www.vasemmistonuoret.fi, tai www.komnl.net"
Tänään päivääni kuului yrityksen operatiivista laskentaa, sd-kokous ja tapaaminen naapurin Annen kanssa, jonka kanssa oli kiva nähdä pitkästä aika ja juosta Tarjan kotikulmilla Meilahdessa. Olemme yrittäneet tavata noin kymmenen kertaa; joka kerta on ollut este puolin ja toisin. Edellisen kerran sain puhelun Arlandaan...onneksi nyt tärppäsi. Huomisen opinnäytetyön suunnitteluseminaari jänskää hieman - toivottavasti sujuu hyvin.
maanantaina, huhtikuuta 24, 2006
Linnasta linnaan
Viikonloppu meni hyvissä tunnelmissa. Lauantaina oli Helsingin Demareiden kevätpiirikokous, jossa käytiin läpi viime vuoden toimintaa sekä alettiin valmistautuminen keskustelemalla ensi kevään eduskuntavaaleihin. Kokouksessa käytin itse puheenvuoron hedelmöityshoitolain hyväksyminen puolesta esitetyssä muodossa. Monet tulivat kiittelemään puhettani jälkeenpäin. Toivon, että avautumisellani olisi edes hieman vaikutusta jonkun mielipiteen muotoutumiseen aiheesta. Välillä mietin itse, että meuhkaankohan liikaa aiheesta, mutta toisaalta vain puhuminen vie asiaa eteenpäin.
Sunnuntai kuluikin levätessä ja toipuessa hauskasta lauantai-illasta. Vuokraemäntä tuli käymään ja Anssi allekirjoitti vuokrasopimuksen - Anssista tulee mun kämppis - oujee. Illalla meillä kävikin jo ensimmäiset vieraat: Mikko ja Senja...tosin tarjottavaksi ei riittänyt kuin kahvia ja vanhaa maitoa.
Maanantaina oli pitkästä aikaa vuorossa Ilkan tallin tapaaminen. Tällä kertaa kävimme vierailemassa ja tutustumassa Keravan vankilaan. Olin jo vuosia toivonut pääseväni tutustumaan vankilaan ja nyt vierailu oli vihdoin mahdollista. Suomessa vankeinhoitolaitokseen kuuluu 16 suljettua laitosta ja 19 avolaitosta joissa vankeja on noin 4000 henkilöä. Yli satavuotiaassa Keravan suljetussa laitoksessa meidän otti vastaan johtaja Kirsti Nieminen. Vankilaan sijoitetaan ensimmäistä tuomiotaan tuomittuja vankeja sekä ulkomaalaisia vankeja.
Omat tietynlaiset ennakkoluuloni millainen vankilan tulisi olla rapisi jo ensimetreillä. Tämä kyseinen laitos ei vastannut jenkkileffoista tuttua kuvaa muurein ympäröityä kuristuslaitosta. Vankila sijaitsee peltojen keskellä Lahdentien varrella. Vankilaa ympäröivät vain yksinkertaiset verkkoaidat. Vankilan ympärillä on yli 300 hehtaaria peltoja luomuviljelyä sekä karitsoja varten. Lisäksi vankilan alueella on halleja, jossa vangit voivat käydä tekemässä komeita puutöitä. Keravan vankila ei olekaan mikään paatuneiden huippurikollisten keskittymä, vaan siellä on pääasiassa nuorehkoja kundeja. Useilla heillä on taustallaan perhekotia tai moniongelmainen lapsuus. Nuorella iällä alkanut päihteidenkäyttö on johtunut lopulta tekoihin, jotka ovat ajaneet heidän vankilaan.
Pääsimme tapaamaan nuoria vankeja ja keskustelemaan heidän kanssaan heidän elämästään vankilassa. Keravan vankilassa on ollut käynnissä jo vuodesta 2001 WOP-projekti eli Work Out Project. Tämä ESR-rahoitteisen projektin tarkoituksena on hakea ratkaisuja nuorten vankien syrjäytymisuhkaan ja puutteellisiin elämänhallintataitoihin suunnitelmallisella ja tavoitteellisella työskentelyllä. Projektin ajatuksena on siis nähdä vankeustuomio kokonaisvaltaisena prosessina, jossa keskitytään alle 26-vuotiaiden miesvankien tulevaan vapautumiseen sekä vankila- ja vapautumisjakson välisen sillan parempaan rakentamiseen ja elämän tukemiseen siviilissä. Projektissa mukana olevat nuoret miehet sitoutuvat kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen, päihteettymyyteen sekä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Mukana olevien tahojen kuten osaston työntekijöiden sekä nuoren kotipaikkakunnan eri tahojen kanssa projektiin palkattu työntekijä tukee vapautuvaa nuorta käytännön asioissa kuin oman elämän hallinnassakin.
Projektityöntekijä Tuija Eskelinen esitteli projektin hämmästyttävät tulokset. Projektissa mukana olleiden nuorten miesten osalta liki puolet oli aloittanut opiskelun vapautumisen jälkeen, puolet oli töissä sekä kaikkien osalta elämä oli saanut vankeuden jälkeen aivan uuden suunnan. Projektissa jokaista vankia kohdeltiin yksilöllisesti, heille tehtiin yksilölliset suunnitelmat miten elämä jatkuu, sekä annettiin tukea.
Kun normaalista nuorten alle 21-vuotiaiden vankien osalta rikoksen uusintaprosetti on jopa 80 % (!) WOP-projektin ansioista lähiajan rikoksen uusinta on käytännössä nolla. Tällä hetkellä projektin rahoitus on jäissä, ja vaikka vankilan johto on useaan otteeseen ilmaissut selkeästi halunsa jatkaa tässä upeassa hankkeessa, ei rahaa sille ole luvassa - kuvitelkaa!
Muutenkin vankeinhoidon tila on Suomessa kauhea. Nykään huumeongelman räjähdettyä käsiin on vankiloiden resurssit aivan liian pienet. Esim. Keravan vankilan ollessa mitoitettu 155 hengelle on siellä tällä hetkellä yli 200 vankia. Näimme omin silmin, kuinka huoneissa, jotka ovat mitoitettu kahdelle hengelle, nukkui jopa kahdeksan henkeä!
Jos vankilat nähdään yhteiskunnan viimeisenä keinona puuttua syrjäytyneiden ja rikoksen tehneiden henkilöiden elämään, tulisi siellä olla myös resursseja. Nähdäänkö vankilat vain "rangaistuspaikkoina", joissa ihmisen viimeinenkin ihmisarvo viedään, vai paikkana, jossa viimeinkin voitaisiin aloittaa näiden henkilöiden kokonaisvaltainen kuntoutus myös tuomion jälkeen. Kaikkia ei voida varmasti pelastaa, mutta yksikin vanki, joka saa uudet avaimet elämäänsä rangaistuksensa "kärsittyään", on sekä inhimillisessä mielessä kuin kansantaloudellisestikin äärimmäisen järkevä satsaus.
Jos Keravan vankilakin saisi rahoitusta kahden WOP-projektityöntekijän palkaamiseen, voisi sillä helposti laskettuna palauttaa jopa parikymmentä nuorta miestä vuodessa elämään. Kun yhden vangin hinta päivässä on noin 100 euroa, voi tästä helposti laskea pelkästään taloudellisesti laskettuna mitä yhteiskunta - me veronmaksaja säästää. Saati sitten yksittäisen vangin, joka on isä ja aviomies jollekin...
Aivan upea ja silmät avaava kokemus kokonaisuudessaan! Kiitos vielä vangeille että henkilökunnallekin. Koska en ole itse eduskunnassa en voi tehdä aiheesta kirjallista kysymystä, mutta toivoisin, että joku edustajistamme sen tekisi. Kyllä meillä, joilla elämä on hyvillä urilla, on vastuu ja velvollisuus välittää muista ihmisistä. Oma sosialidemokraattinen aatemaailmani sai kyllä taas roppakaupalla uskoa ja vahvistusta vierailun jälkeen.
Kuva Keravan vankila
lauantaina, huhtikuuta 22, 2006
Puhe Helsingin Sosialidemokraatit ry:n kevätpiirikokouksessa 22.4.2006
Pitämäni puhe hedelmöityshoitolaista Helsingin Demareiden kevätpiirikokouksessa Paasitornissa lauantaina 22.4.2006
Arvoisat Toverit
Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä laki hedelmöityshoidoista sekä isyyslain muuttamisesta.
Lain myötä myös Suomeen ollaan saamassa yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt hedelmöityshoidoista, joilla hoidetaan tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä henkilöitä. Laki olisi osaltaan turvaamassa myös turvallisen raskauden alun sekä äidille että lapselle. Hedelmöityshoitojen avulla arvioidaan Suomessa syntyvän noin 1500 lasta vuodessa. Suurin osa näistä lapsista syntyy naisen ja miehen muodostamiin perheisiin ja vain pieni osa itsellisille naisille tai naispareille. Lakiesityksessä hoitojen antamiselle ei olisi parisuhdevaatimusta.
Lakiesitykselle löytyy myös vastustajansa. Heidän mukaansa hoitoja tulisi antaa ainoastaan naisen ja miehen muodostamille pareille. Toisin sanoen, syntyvällä lapsella tulisi olla äiti ja isä.
Hyvät Toverit
Syntyvälle lapselle tärkeintä ei ole taata automaattisesti isää ja äitiä. Lapselle on tärkeintä saada vanhempi tai vanhemmat, jotka pystyvät tarjoamaan hänelle turvallisen ja vakaan kodin sekä lapsuuden. Lapsen etu on saada rakastava koti ja aikuisen malli. Tämä ei välttämättä vaadi sekä isää että äitiä.
On ollut surullista kuulla kuinka lain eduskuntakäsittelyn aikana jopa omien kansanedustajien ja muiden tovereiden suusta on kuullut ääniä, jotka vaativat itselliset naiset ja naisparit rajattaviksi hedelmöityshoitojen ulkopuolelle.
On vaikea käsittää, miksi tätä kysymystä ei nähdä täysin liikkeemme perusarvojen puolustamisen piiriin kuuluvaksi. Solidaarisuus, ihmisten välinen tasa-arvo sekä vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen ja ajaminen kuuluvat mielestäni jokaisen sosialidemokraatin perustehtäviin.
Rakkaat Toverit
Toivon sydämessäni, että liikkeellämme on aidosti halua ja voimaa puolustaa tätä tärkeää asiaa. Hedelmöityshoitojen saannin tulee kuulua jokaisen niitä tarvitsevat naisen perusoikeuksiin.
Osalle meistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien ajaminen on kuulunut itsestään selviin asioihin jo vuosikymmenten ajan. Poikkeuksiakin tästä löytyy.
On tullut aika haastaa perinteinen sosialidemokratia vastaamaan 2000-luvun haasteisiin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien ajaminen on ymmärrettävä tasa-arvokysymykseksi kuten ihmistenvälisen köyhyyden ja sorron poistaminenkin.
Meidän tulee olla solidaarisia ja edistää vähemmistöjen oikeuksien toteutumista aivan kuten aatetoverimme 100 vuotta sitten taistellessaan yleisen äänioikeuden, sanavapauden ja kahdeksantuntisen työpäivän puolesta. Toivonkin, että jokainen tässä salissa kokee muutoksen ajan tulleen ja on yhdessä valmis viemään sosialidemokraattista liikettämme kohti tulevien aikojen vaatimuksia.
KIITOS!
Arvoisat Toverit
Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä laki hedelmöityshoidoista sekä isyyslain muuttamisesta.
Lain myötä myös Suomeen ollaan saamassa yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt hedelmöityshoidoista, joilla hoidetaan tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä henkilöitä. Laki olisi osaltaan turvaamassa myös turvallisen raskauden alun sekä äidille että lapselle. Hedelmöityshoitojen avulla arvioidaan Suomessa syntyvän noin 1500 lasta vuodessa. Suurin osa näistä lapsista syntyy naisen ja miehen muodostamiin perheisiin ja vain pieni osa itsellisille naisille tai naispareille. Lakiesityksessä hoitojen antamiselle ei olisi parisuhdevaatimusta.
Lakiesitykselle löytyy myös vastustajansa. Heidän mukaansa hoitoja tulisi antaa ainoastaan naisen ja miehen muodostamille pareille. Toisin sanoen, syntyvällä lapsella tulisi olla äiti ja isä.
Hyvät Toverit
Syntyvälle lapselle tärkeintä ei ole taata automaattisesti isää ja äitiä. Lapselle on tärkeintä saada vanhempi tai vanhemmat, jotka pystyvät tarjoamaan hänelle turvallisen ja vakaan kodin sekä lapsuuden. Lapsen etu on saada rakastava koti ja aikuisen malli. Tämä ei välttämättä vaadi sekä isää että äitiä.
On ollut surullista kuulla kuinka lain eduskuntakäsittelyn aikana jopa omien kansanedustajien ja muiden tovereiden suusta on kuullut ääniä, jotka vaativat itselliset naiset ja naisparit rajattaviksi hedelmöityshoitojen ulkopuolelle.
On vaikea käsittää, miksi tätä kysymystä ei nähdä täysin liikkeemme perusarvojen puolustamisen piiriin kuuluvaksi. Solidaarisuus, ihmisten välinen tasa-arvo sekä vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen ja ajaminen kuuluvat mielestäni jokaisen sosialidemokraatin perustehtäviin.
Rakkaat Toverit
Toivon sydämessäni, että liikkeellämme on aidosti halua ja voimaa puolustaa tätä tärkeää asiaa. Hedelmöityshoitojen saannin tulee kuulua jokaisen niitä tarvitsevat naisen perusoikeuksiin.
Osalle meistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien ajaminen on kuulunut itsestään selviin asioihin jo vuosikymmenten ajan. Poikkeuksiakin tästä löytyy.
On tullut aika haastaa perinteinen sosialidemokratia vastaamaan 2000-luvun haasteisiin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien ajaminen on ymmärrettävä tasa-arvokysymykseksi kuten ihmistenvälisen köyhyyden ja sorron poistaminenkin.
Meidän tulee olla solidaarisia ja edistää vähemmistöjen oikeuksien toteutumista aivan kuten aatetoverimme 100 vuotta sitten taistellessaan yleisen äänioikeuden, sanavapauden ja kahdeksantuntisen työpäivän puolesta. Toivonkin, että jokainen tässä salissa kokee muutoksen ajan tulleen ja on yhdessä valmis viemään sosialidemokraattista liikettämme kohti tulevien aikojen vaatimuksia.
KIITOS!
torstaina, huhtikuuta 20, 2006
13 euron gt
Viimeiset pari päivää olen tarkastanut SONK:in tositteita viime vuodelta. Joskus sitä oli nimittäin tultu lupauduttua tositetarkastajaksi. Kyseisessä tehtävässä siis tarkastetaan tilikauden kaikki tilitapahtumat ja verrataan niitä kuitteihin. Voisi oppia olemaan joskus hiljaakin - puuha on ollut nimittäin sen verran kuivaa. Työtä on hidastanut vielä se, että joka kerta jokin on keskeyttänyt puuhan, enkä ole saanut sitä vielä loppuun.
Opinnäytetyö sensijaan edistyy hyvää vauhtia. Tutkimussuunnitelma on lähetetty opettajille sekä opponenteille ja viikon päästä on tarkoitus pitää suunnitteluseminaari. Ensimmäistä kertaa tänään tajusin, että koulun tiimoilta tehtävät työt sopivat kahden käden sormin laskettaviksi - valmistuminen häämöttää siis syksyllä.
Kävin tänään myös sovittamassa Kämpin uusia työvaatteita. Vanhojen valkoisten työtakkien tilalle tulivat huippumuodikkaat mustat paidat ja liivit sekä lusikasta taivutettu nimikyltti. Tänään avattiin myös koko kevään remontissa ollut katutason ravintola, baari sekä kirjasto ja toiseen kerrokseen tehty clubi. Työntekijöille järjestettiin omat avajaiset iltapäivällä. Olin todella positiivisesti yllättänyt miten tyylikäs kokonaisuus baarista ja alakerran ravintolasta oli saatu aikaiseksi. Toiseen kerrokseen taas avattu clubi on tyyliltään yhdistelmä Meccaa ja Klaus K:n Ahjo-clubia - suosittelen vierailua. Hintataso taitaa rajoittaa ainakin itseä tarjoamasta juomia muille. Olut maksaa kahdeksan euroa ja lasi shampanjaa maksaa reilusti yli 10 euroa. Ei siis niinkään oman rahan paikka. Alakerran baaria suosittelen varsinkin, jos sattuu tykkäämään mustasta nahasta. Baarin työntekijöillä oli työasun päällä pitkä nahkainen esiliina - oli muuten todella hot - ja palvelu taatusti hyvää!
Illalla odotti pitkään suunnittelemamme tapaaminen Katrin kanssa. Kävimme syömässä intialaista ja seitsämäksi siirryimme Finlandia-taloon HKO:n konserttiin. Vuorossa oli klassikkosarja, jossa En Shao johti aluksi Mozartin Sinfonia nro 41 "Jupiterin". Väliajan jälkeen Paavali Jumppanen soitti Sergei Rahmaninovin pianokonserton nro 3 - mitä draamaattinen kokonaisuus. Pitkästä aikaa nautin konsertista yhtä paljon kuin tänään. Jumppanen soitti todella komeasti ja ilmeikkäästi. Välillä huomasi kuuntelevansa musiikkia melkein hengittämättä. Yleisö palkitsikin orkesterin ja solistit pitkillä aploodeilla - pisimmät minun aikanani. Konsertissa tapasimme myös toveri Juhanin, jota en ollut myöskään nähnyt pitkään aikaan. Konsertin jälkeen jatkoimme vielä yksille Manalaan. Pyykinpesu sai jäädä tältä illalta. Huominen meneekin EU-asioihin perehtyen EU-koulussa. SONK:n järjestämän viikonlopun koulutuksen ohjelman on todella korkeatasoinen, voit tutustua siihen täällä. Toivoisin kuulevani siellä myös näkemyksiä EU:n ulkosuhteiden tulevaisuudelle.
Olen yrittänyt lukea päivitykset Kiinan presidentin Hu Jintaon Yhdysvaltain vierailusta. Vierailu on erityisen kiinnostava sen vuoksi, että mahdolliset salonkisopimukset, joita vierailulla solmitaan, luova vaikutuksen myös koko maailman talouteen ja politiikkaan. Luen paraikaa toimittaja Pekka Mykkäsen vuonna 2004 julkaistua kirjaa "Kiina rynnistää huipulle". Siinä tämä entinen Hesarin kirjeenvaihtaja kuvaa mielenkiintoisesti ja värikkäästi Kiinassa tapahtuvaa muutosta ja Kiina-ilmiöksikin kutsutun prosessin taustoja ja vaikutuksia maailmaan. Ymmärtämällä maata paremmin on paljon helpompi ymmärtää myös EU:hun vaikuttavia globalisaation syitä ja seurauksia. Vaikka Euroopassa usein pikkusieluisesti pohditaan maanosan kulunutta kukoistuksenkin aikaa, tulisi meidän muistaa, millaset voimasuhteet aikaisemmin ovat olleet. Kiina on todellisuudessa hallinnut maailman kauppaa ja kulttuuria suuren osan viimeisten parintuhannen vuoden aikana. Kun maa on viimeaikoina nauttinut nopeasta talouskehityksestä on se siis itse asiassa vain nousemassa takaisin asemaan, jossa se niin kauan aiemmin on jo ollut.
Iltapäivällä järjestetään Pinkkiruusun ensimmäinen varsinainen suunnittelukokous. Odotan innolla miten paljon ihmisiä paikalle pääsee ja millaisia ajatuksia heillä on toiminnan muodoista.
Ps. Luovuustyypiltäni olen muuten apina - sen sain selville tehtyäni testin Luovan luokan -kotisivuilla. Ihan outo?!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
