sunnuntaina, helmikuuta 26, 2006

Voi kun ärsyttää!


Hei, rakkaat lukijani. Voiko päiväkirjaa enää typerämmin aloittaa?! No, sekin siis ärsyttää. Mutta alunperin ärsytykseni alkoi tänään töissä. Olin siis tänään ensimmäistä kertaa (varmaan kahteen kuukauteen) omassa suosikkihotellisani Kämpissä töissä, jossa olen työskennellyt opiskelun ohella tarjoilijana jo yli 3,5 vuotta. Pressanvaaleista ja koulukiireistä (plus kaikista muista yhdistys jne.) johtuen taukoni venähti noinkin pitkäksi ja palaaminen töihin olikin arvatenkin hieman stressaavaa.

Ei siinä sinänsä mitään; työkavereita oli kiva nähdä ja olipa juhlakerrokseen tullut pari uuttakin tyyppiä töihin. Mutta itse aiheeseen. Tarjoilijan työ on yhtä hiton raskasta duunia. Vuoron alku meni tilaisuuteen valmistautuessa. Viinien avaamista, astioiden misaamista, napkinssien taittamista jne. Kun vieraat sitten viimein saapuivat, oli ilta yhtä juoksua kuusi tuntia putkeen. Neljän ruokalajin hääillallinen pitkine puheineen ei ole ihan mikään easy task. Vieraiden siirryttyä häävalssiin alkoi astioiden ja lasien kerääminen pöydältä. Ja niiden peseminen. Ja kiillotus. Ja laittaminen takaisin hyllyyn. Loppuillasta tanssilattian purkaminen ja pöytien purkaminen - sekä uusien kattaminen aamuksi, olikin enää pientä verrattuna koko illan työmäärään. Mutta, että olinkin unohtanut jo kahdessa kuukaudessa miten rankkaa OIKEA työ on. Siis sellainen oikea työ, jossa saa juosta edestakaisin, hymyillä asiakkaille ja toteuttaa heidän jokainen toiveensa. Työ, jolla tätäkin maata pidetään pystyssä. Tänään ei ollut onneksi kuin reilun yhdeksän tunnin rupeama - mutta sitäkin hektisempi.

Mutta siihen itse ärsytykseen. Viimeisten tuntien aikana aloin miettiä hedelmöityshoitolakia ja sen käsittelyä eduskunnassa. Kuinka tasokasta keskustelua siinäkin laitoksessa osataan käydä. Ja miten asian tiimoilta käydyn lähetekeskustelun aikana parhaat ja varmimmin konservatiiviset ja ennakkoluuloisimmat näkemykset tulivat - kuinkas ollakaan - vanhempien demarimiesten suusta. VOI ELÄMÄ! Siis kyllähän mielipiteitä voi olla, mutta että jos ne ovat typeriä, perustuvat tietämättömyyteen ja ennakkoluuloihin. Onneksi salissa pidettiin lakiesitystä tukevia puheenvuorojakin. Ja kas kummaa, monet vasemmistolaisen naisen ja/tai vihreän suulta kuultuna. Illan positiivisen yllätyksen tarjosi myös vihreän puolueen mies - Kepusta kylläkin. Pertti Salovaara kritisoi puheenvuorossaan keskustelussa esitettyjen argumenttien tasoa tavalla, joka paikan päällä kuultuna kuulosti oikeasti hauskalta.

Toki keskustelu, jota salissa käytiin, ei anna täysin oikeaa kuvaa esityksen tilanteesta. Paikalla täysistunnossa olivat vain asiaa joko täysin vastustavat tai puolustavat. Suurin vääntö asiasta käytäneenkin Lakivaliokunnassa, jossa puntit lienevät tällä hetkellä hyvin tasan.

Tämä oli siis yksi asia, joka nostatti tunteita oikein kunnolla, ja sai töissä laskemaan tunteja ennenkuin pääsin avautumaan teille, hyvät lukijani.

Ärsytystäni lisäsi myös eräs toinen asia. Kuten viime päivinä olemme saaneet lukea, on Helsingin keskustaan aikaansaatu äärettömän hyvä ja hyödyllinen ilmainen langaton internet-yhteys ihmisten käytettäväksi. Mutta että ajatuksen piti toteuttaa ja tehdä yksityinen taho, koska kaupunkimme päättävät elimet tuntuivat hautovan ajatusta liian kauan sisällään. "Virallinen kaupunki" tuntuu olevan sen verran kohmeessa ja hidas taho tekemään päätöksiä, että tämänkin hyvä asia olisi jäänyt toteutumatta ilman yksityistä rohkeutta ja luovuutta. Suuri kiitos siis ex-Nokiajohtaja Kalle Isokalliolle. Ja varsinainen ärsytyksen syyhän tulee siitä, miten hyvä osoitus ja esimerkki tämä on taas ihmisille siitä, että kunnallinen päätöksenteko ei toimi ja että demokraattisen päätöksenteon voi siis unohtaa ja kaikki hyödyllinen syntyy muualla kuin kaupungin rattaissa...

Aarrrgh! U got my point readers?!! Asioita ei siis saisi päästää siihen, että tällaiset asiat päätyvät yksityisten ihmisten vastuulle. Kyllä minä haluan uskoa jatkossakin, että julkiset tahot - kaupunki, valtio tai EU - osaa ja voi tehdä nopeitakin päätöksiä, varsinkin kun niistä koituva hyöty tulee meille kaikille. Lisää joustavuutta, innovatiivisuutta ja uskallusta päätöksentekoon! Jos vanhat ei sitä saa aikaan, niin sitten me nuoret...ennen kuin mekin taannumme taas virastojen syövereihin. Kiitos muuten Hanu kommentistasi omantunnonkysymyksestä. Olen asiasta täysin samaa mieltä -. Heinis ja kumppanit voisivat ärähtää asiasta, kukas asiasta heillä mainitsisi?!

Nyt alkaa tämä ärsymyksen turhautumispuuska mennä pikkuhiljaa ohi. Viikonlopun on vieraanani ollut ystäväni ja toveri Ruotsista, Josef, joka kuuluu Ruotsin hbtl-demareiden eli HBT Socialdemokraterna -hallitukseen. Josefin kanssa on ollut äärimmäisen mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia siitä, millaisia eroja suomalainen ja ruotsalaisen yhteiskunnan välillä on. Ruotsalaisen yhteiskunnan keskustelukulttuurista soisi saavan vaikutteita myös Suomeen.

Lopuksi: ei viikko täysin puihin mennyt - Jari "Ricky M." Sillanpää, tuli vihdoin kaapista ulos. Aivan ihanaa. Gay liberation etenee! Jos Jari luet tämän - iso kiitos ulostulosta, uskon, että moni vielä kaapissa oleva henkilö saa voimaa siitä, että uskalsit tulla ulos. Ja etkös ollutkin sinkku nykyään... ;)))

3 kommenttia:

Arto J. Virtanen kirjoitti...

Mahtavaa tekstiä Jani!

Hauska havaita, että tärkeät asiat kuorivat aina niin hillitystä toverista varsinaisen pantterin ulos. Olen hyvin pitkälti käsittelemistäsi asioista kanssasi samaa mieltä.

Nostit kiinnostavalla tavalla esiin kysymyksen palveluammateista. Tämän tyyppinen pohdinta tulee lisääntymään, kun elinekeinorakenne muuttuu edelleen palveluvetoisammaksi. Ja yhä edelleen, olemme lähes kaikki työväkeä..

Eduskunnan keskustelua voi hyvällä syyllä kritisoida. Niin kuin sanoit, se ei anna kokonaiskuvaa, kun valtaosa porukasta ei ollut paikalla tai ei kokenut tärkeäksi käyttää puheenvuoroa pertuvanlaatuisesta tasa-arvokysymyksestä. Olen keskustellut muutaman edustajan kanssa asiasta, eikä yksikään heistä ole osannut kertoa minulle miksi ylipäätään on "omantunnon kysymyksiä"!?

Hyvä Jari. Ei hyvää on se, että Sillanpään paljastus oli iltapäivälehtien ykkösuutinen. Siis hänen seksuaalinen suuntautuminen. Uutinen..

Jani Ryhanen kirjoitti...

Kiitos Arto. Pohdin itsekin tuota elinkeinorakennetta tänä aamuna. Tosin palvelusektorista teollisten työpaikkojen suuntaan. Aamun Hesarista saamme lukea miten Norjalaisnuoria koulutetaan hitsareiksi Pellossa (HS 27.2.2006/sivu A5)

Myös muut alat tuntuvat houkuttelevan hiihtäviä veljiämme Suomeen. Norjalaisen ex-baarimikko Anderssin mukaan putkiurakoista voisi tienata 200-400 Norja kruunua tunnissa (FOREX:in kurssin mukaan n. 25-50 EUR/h) Edes Kämpin tipeilläkään päästä noihin summiin.

Siis jos nyt keskittyisi luomaan vaan "palvelevan mutkimiehen" -konseptia, voisi lyödä rahoiksi. Hitsarikin voisi olla houkutteleva vaihtoehto..?! Tai ehkä vaan sitten politiikka. Kuka ei haluaisi tehdä ilmaiseksi (ainakin vielä) töitä ihmisten eteen ja olla kaikkien arvosteltavana ja haukuttavana. Ja yksi pieni moka voi johtaa 20 vuoden hienon uran loppumiseen...

Anssi Pirttijärvi kirjoitti...

Kirjoitin myös hedelmöityshoidoista äskettäin. Oli aika masentavaa lukea eduskuntakeskustelua. Pelkään, että vaikka kuinka lobattaisiin, tässä asiassa tullaan ottamaan takapakkia. Mutta ei kannata silti luovuttaa... :)